Ryhmäpuheenvuoro: Taloutta, työllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Ryhmäpuheenvuoro, SDP

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 12.6.2017,
§ 89 Arviointikertomus 2016

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehterinväki ja virkamiehet

Haluan ihan ensimmäiseksi kiittää tarkastuslautakuntaa suuresta ja kattavasta työstä sekä raportista. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on lautakunta, joka on hereillä ja tarkkaavaisesti seuraa, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet.

Merkittävä osa kunnan toiminnasta on siirtynyt konserniyhtiöihin. Toiminnan ja talouden hallinnan kannalta on tärkeää, että myös konsernien tiedot ovat mukana tilinpäätöksissä. Samoin meidän on mentävä kohti keskitettyä konsernitaloutta. Meillä ei ole varaa hajautettuun malliin, jossa on päällekkäisyyksiä eikä tieto liiku. Viimeisin tieto ja hallinta eivät ole yhdessä paikassa, vaan tilanne on sekava.

Keskitetty konsernitalous myös minimoi toiminnan riskejä. Tämä myös ryhdittää taloudenhallintaa, ja siten voidaan puuttua holtittomaan rahankäyttöön. Arviointikertomuksessa on muitakin hyviä toimenpiteitä talouden hallinnan kehittämiseksi, ja sosialidemokraattinen ryhmä lämpimästi kannattaa niiden eteenpäin viemistä.

Sosialidemokraattinen ryhmä on huolissaan myös lainamäärän kasvusta. Lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa, ja on nyt 2 290 euroa asukasta kohden, konsernivelkaa puolestaan on 3 583 euroa asukasta kohden. Nyt kun korot ovat matalalla voimme lainarahalla tehdä investointeja, pienentää korjausvelkaa ja paikata alijäämää, mutta se ei ole pitkänaikavälin ratkaisu. Taloussuhtanteiden muuttuessa korot voivat yllättäen myös nousta.

Tästäkin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota taloushallintoon ja monipuolisempaa konserniohjaukseen. Jo nyt, taloudenpidossa on joka sektorilla noudatettu tiukkaa menokuria – ja henkilöstökulutkaan eivät ole kasvaneet. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ostopalvelut kasvoivat.

Toinen asia, jonka sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa nostaa esille, on työllisyyden hoito. On todella huolestuttavaa, ettei Rovaniemellä ole pystytty toteuttamaan omia päätöksiään. Esimerkiksi päätetyn erityissuunnittelijan rekrytointi jäi toteutumatta. Arviointikertomuksessa todetaankin, että työllisyyden edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja lisätoimia. Työttömyyden vähentäminen edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja toimeentuloa – ja siten tuo lisää tuloja meidänkin aluetalouteen.

Tottahan on sekin, että kuntien ja kaupunkien on haasteellista tehdä aktiivisia työllisyystoimia, mutta siksi onkin tärkeää tehdä viedä loppuun tehdyt päätökset ja luotava selkeät työllisyyden edistämisen linjaukset. Samoin työllisyystavoitteet on huomioitava elinkeinojaostossa, ja tavoitteet on mainittava Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa laaditussa palvelusopimuksessa.

Rovaniemen työllisyyspolitiikka ei voi olla vain määräaikaisissa kokeiluhankkeissa vaan sen on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Ensimmäiset askeleet tähän ovat juuri äsken mainitsemani erityissuunnittelijan rekrytointi ja linjauksien tekeminen.

Lopuksi haluan nostaa esille kuntapolitiikan yhden tärkeimmän asian – kuntalaisten osallisuuden. Vaikka arviointikertomuksessakin on todettu, että kaupunki on kehittänyt osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, viime aikoina on tullut esille, ettei kuntalaisten kuulemisia ole toteutettu merkittävissä hankkeissa.

Esimerkiksi Oikaraisen koulun lakkauttamispäätöksestä ja prosessista on vasta saatu hallinto-oikeuden päätös. Samanlainen prosessi oli myös uimahallin päätöksenteossa – kaupunki itse ei ole järjestänyt kuulemistilaisuuksia. Tästä voisi nyt ottaa koppia – ja käydä avointa keskustelua uimahallin paikasta rovaniemeläisten kanssa.  On tärkeää, että kuntalaiset voivat vaikuttaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Tätä emme voi vähätellä.

Rovaniemen on otettava osallisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa ryhtiliike. Meidän on muistettava rohkeasti käydä avointa keskustelua ja noudattaa meidän omia päätöksiä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä, myös vaikeiden päätösten osalta. Eihän ole meidänkään kannalta järkevää, että päätöksiä kumotaan hallinto-oikeudessa ja meitä joudutaan muistuttamaan näin perusasioissa. Ollaan me parempia.

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta ja lähipalveluista

Ryhmäpuheenvuoro SDP

§ 57 (perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet) ja § 63 (lähipalveluperiaatteet)

15.6.2015

Kiitos puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut, lehterinväki, virkamiehet ja muut kuulijat.

Meillä on tänään päätettävänä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet sekä lähipalveluperiaatteet. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita kuntalaisille, koska ne näkyvät heidän ja myös meidän arjessa. Sosialidemokraattinen ryhmä on iloinen siitä, että ne on täällä tänään käsittelyssä ja toimintaa voidaan niiden pohjalta jälleen kehittää.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleiset periaatteiden korkeat tavoitteet ja niiden toteutuminen ovat hyvin tärkeitä. Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus – ja valoisaan tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Kyse on ennen kaikkea jokaisen lapsen oikeudesta oppia uutta ja kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa ympäristössä.

Me kävimme sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä periaatteista monipolvista keskustelua. Olemme samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee näkyä asiakaslähtöisyys, osallisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Muutamat kirjaukset kuitenkin herättivät hämmennystä.

Sivulla kolme, asiakaslähtöisyyden otsikon alla todetaan, että ”uudet palvelukonseptit merkitsevät mm. paikka-/tilasidonnaisuuden vähentymistä”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Toivottavasti ei ainakaan tilojen turvallisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tinkimistä. On äärimmäisen tärkeää, että tiloissa pystyy jatkossakin järjestämään varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Epäilenkin, että tällä lauseella saatetaan viitataan alakoulujen lakkauttamiseen. Haluankin kuulla, onko Rautiosaaren ja Hirvaan alakoulujen osalta tehty tällaisia suunnitelmia.

Voimmeko olla varmoja siitä, että hyvä kouluopetus ja turvalliset koulumatkat ovat edelleen mahdollisia ja saavutetaanko näillä julkisuudessa esillä olleilla alakoulujen lakkauttamisilla edes tavoiteltuja säästöjä, kun koulukuljetukset lisääntyvät?

Myös monituottajamalli herätti kysymyksiä. Toivommekin tarkennuksia siihen, mitä uudella mallilla käytännössä tarkoitetaan. Nykyinen kirjaus jättää asian avoimeksi, ja sitä voi tulkita eri tavoin, riippuen lukijasta. Onko kyse siis palvelusetelistä vai palveluiden kokonaan ulkoistamista vai mitä? Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat ainakin vielä lakisääteisiä palveluita. Miten vapaaehtoiset voivat olla näiden palveluiden tuottajia? Nykyisin on toimijakelpoisuus-, henkilöstö- ja toimintaympäristövaatimukset ja rikosrekisteriseuranta. Miten nämä aiotaan toteuttaa ja valvoa vapaaehtoisten osalta? Miten varhaiskasvatuksen turvallisuudesta ja laadusta aiotaan pitää kiinni? Sekavuutta lisää se, että nykyinen hallitus ja ilmeisesti myös Rovaniemi aikoo lisätä kerhotoimintaa. Jos varhaiskasvatuksesta tulee lasten tarhausta ja villi länsi, siitä maksaa ennen kaikkea lapset – ja kyllä se lasku näkyy myös meidän sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kappaleessa todetaan, että yksityiset palvelut tuovat valinnanmahdollisuuksia erityisesti niille asiakkaille, jotka haluavat palvelun yksityiseltä puolelta. Hienoa, että tämä sanotaan suoraan, koska yksityiset päiväkodit eivät lisää kaikkien valinnanvapautta, vaan tiettyjen rovaniemeläisten. Palvelusetelin jälkeen jäävä maksettava summa saattaa vaihdella. Toiset rovaniemeläiset saattavat olla pakotettuja käyttämään yksityistä päiväkotia, jos se on lähin ja jos julkisen päiväkodin paikka olisi liian kaukana sujuvan arjen kannalta. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan, koska käytännöt vaihtelevat.

Alkuvuodesta IRO Recearch Oy:n tekemän selvityksen mukaan 66 % suomalaisista ei usko ulkoistamisista koituvan kunnissa säästöjä, joita ulkoistamisella tavoitellaan, eikä ryhmämme ei kannatta laajamittaista palvelutuotantojen ulkoistamista (LK 15.3.2015). Toivomme, että edetään palvelutuotannon periaatteiden mukaisesti niin, että myös omaa palvelutuotantoa kehitetään. Meidän sosialidemokraattien mielestä julkisen päivähoidon määrätietoinen kehittäminen on ennen kaikkea lapsien etu, ja myös oikeus. Emme voi sysätä kaikkea esimerkiksi taloudellista voittoa tavoittelevien yritysten varaan. Miksei julkinenkin sektori voisi tarjota erilaisia palveluita, liikuntapainotteista tai englanninkielistä varhaiskasvatusta?

Sd. valtuustoryhmä edellyttää, että varhaiskasvatuksen periaatteissa sovitusta, 25% yksityisen päivähoidon maksimiosuudesta pidetään kiinni, ja yksityisen ja kunnallisen hoidon osuutta seurataan säännöllisesti. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jo aikaisemmin kyseenalaistanut palvelusetelin käytön päivähoidossa ja odotamme selvitystä siitä, mikä vaikutus tällä mallilla on ollut perheiden ja kunnan talouteen.

Lisäksi tässä palvelukokonaisuudessa on oltava suunnitelmallisuus vahvasti mukana. Ei ole järkevää rakentaa uutta palvelusetelipäiväkotia alueelle, jossa on jo toimiva kunnallinen palvelu, kuten Ounasrinteellä. Tai muuttaa suunnitelmia kuukaudessa, kuten Katajarannan päiväkodin yhteydessä. Näihin ”vahinkoihin” meillä ei ole enää varaa. Pitkäjänteisyys on tärkeää erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska tuttu ympäristö tuo turvaa ja vähentää stressiä.

Kun tiloja tehokkuutta lisätään, on tärkeää huomioida ja varmistaa tilojen monikäyttöisyyden säilyminen, jotta ei heikennetä tilojen toiminnallisuutta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisessä. Tärkeä osa ammatillisessa osaamisessa ovat johtajat. Siksi on tärkeää, että jokaisessa yksikössä on oma johtaja.

Pyydänkin valaisemaan, mitä monituottajamallilla käytännössä tarkoitetaan. Lisäksi sd-valtuustoryhmä tekee muutaman muutosesityksen. Lähipalveluperiaat-kappaleesta muutetaan sana yhteneväisin > sanaksi yhdenvertaisin, koska on oleellista, että kunnan asukkaille tuotetaan palvelut nimenomaan yhdenvertaisin periaattein. Tilojen käytön tehokkuus-kappaleen loppuun esitämme lisättäväksi ”mm. varahenkilöjärjestelmää kehittämällä.” koska ei ole tarkoituksenmukaista juoksuttaa työntekijöitä päiväkodista toiseen kesken päivän. Henkilöstön yhteistyö ja osaaminen-kappaleeseen esitämme lisättäväksi lauseeseen ”Palvelut on järjestettävä riittävän..” sanat ” ja hallittavan” jotta palvelukokonaisuudet eivät ole vain riittävät kokoisia vaan myös hallittavia. Lisäksi laadunarviointiin on varattava resursseja, joten esitämme lisättäväksi loppuun lause ”Laadun arviointiin varataan resurssi.”

Yhtä lailla lähipalveluperiaatteet ovat tärkeitä. Nehän koskettavat niin kylien asukkaiden kuin keskustalaistenkin arkea. Ne lisäävät ihmisten hyvinvointia, koska ideaalitilanteessa palvelut ovat nopeasti ja helposti saavutettavissa. Vaikka Rovaniemi on juhlapuheissa kylien Rovaniemi, väki keskittyy entistä enemmän keskustan alueelle ja sen taajamiin. Jotta rovaniemeläiset kokevat, että myös keskustan ulkopuolella on hyvä ja turvallista asua, tarvitsemme lähipalveluiden kehittämiseen tavoitteita ja työkaluja. Käsittelyssä olevat lähipalveluperiaatteet ovat yksi ratkaisu tähän.

Toisaalta on hyvä pohtia, kuntalaisten yhdenvertaista asemaa: kylissä on vähän palveluita, mutta toisaalta jotain tuodaan kotiin. Palveluiden käytännön saavutettavuus saattaa olla hyvinkin erilainen Korkalovaaran perällä asuvalle kuin Meltauksessa asuvalle. Sosialidemokraattisen ryhmän mielestä periaatteet ovat siis tarpeellisia, ja ne ovat sopivan kunnianhimoisia. Toivomme, että niitä on myös mahdollista noudattaa tiukkojen määrärahojen puitteissa.

Lapsella oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Kirjoitus on julkaistu UR:ssä 1.3.

Nykyinen laki lasten päivähoidosta on yli 40 vuotta vanha, siksi tänä vuonna ollaan tekemässä varhaiskasvatuslakia. Nyt onkin oiva tilaisuus varmistaa lapsille turvallinen ja kasvua tukeva ympäristö.

Usein päivähoito nähdään vanhempien oikeutena ja hoivana. Kuitenkin päivähoito on myös varhaiskasvatusta, jossa opitaan uutta ja parhaimmassa tapauksessa saadaan hyvät eväät elämään ja koulumaailmaa varten. Päivähoito on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lapsia, vanhempia ja perheitä on monenlaisia, joten siksi päivähoidon ja varhaiskasvatuksenkin on oltava monipuolista ja tarpeisiin vastaavaa.

Vaikka nykyisinkin laissa on ohjeistus ryhmäkoosta, se on joustava ja lapset on pisteytetty eri tilanteiden perusteella. Käytännössä ryhmäkoko saattaa nousta liian suureksi. Laadukkaan varhaiskasvatuksen saavuttamiseksi onkin kirjattava tarkasti lapsen kannalta sopiva ryhmäkoko.

Välillä kuulee puhuttavan pätevyysvaatimusten löysentämisestä taloudellisista syistä, mutta se on lapsen väheksymistä. Korkea koulutustaso takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen. Suomen PISA-tulokset ovat oiva osoitus laadukkaasta kokonaispaketista, joka lähtee jo päiväkodista.

Rovaniemen päätöksentekoa päivähoidon osalta voi kuvata poukkoilevaksi. Ehkä taloudellisista syistä asioihin reagoidaan liian myöhään, silloin kun on ehdoton pakko. Lisäksi tehdään tilapäisratkaisuja toisensa perään, vaikka kaikki tietävät, että kokonaisvaltainen ja harkittu ratkaisu on lapsien, työntekijöiden ja perheiden kannalta se paras.

Emme voi olettaa palvelusetelin olevan kaiken autuaaksi tekevä ratkaisu. Rovaniemellä tuleekin ottaa käyttöön lastenvaikutustenarviointi sekä harkita vakavasti varhaiskasvatusstrategian luomista.