Ryhmäpuheenvuoro: Taloutta, työllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Ryhmäpuheenvuoro, SDP

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 12.6.2017,
§ 89 Arviointikertomus 2016

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehterinväki ja virkamiehet

Haluan ihan ensimmäiseksi kiittää tarkastuslautakuntaa suuresta ja kattavasta työstä sekä raportista. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on lautakunta, joka on hereillä ja tarkkaavaisesti seuraa, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet.

Merkittävä osa kunnan toiminnasta on siirtynyt konserniyhtiöihin. Toiminnan ja talouden hallinnan kannalta on tärkeää, että myös konsernien tiedot ovat mukana tilinpäätöksissä. Samoin meidän on mentävä kohti keskitettyä konsernitaloutta. Meillä ei ole varaa hajautettuun malliin, jossa on päällekkäisyyksiä eikä tieto liiku. Viimeisin tieto ja hallinta eivät ole yhdessä paikassa, vaan tilanne on sekava.

Keskitetty konsernitalous myös minimoi toiminnan riskejä. Tämä myös ryhdittää taloudenhallintaa, ja siten voidaan puuttua holtittomaan rahankäyttöön. Arviointikertomuksessa on muitakin hyviä toimenpiteitä talouden hallinnan kehittämiseksi, ja sosialidemokraattinen ryhmä lämpimästi kannattaa niiden eteenpäin viemistä.

Sosialidemokraattinen ryhmä on huolissaan myös lainamäärän kasvusta. Lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa, ja on nyt 2 290 euroa asukasta kohden, konsernivelkaa puolestaan on 3 583 euroa asukasta kohden. Nyt kun korot ovat matalalla voimme lainarahalla tehdä investointeja, pienentää korjausvelkaa ja paikata alijäämää, mutta se ei ole pitkänaikavälin ratkaisu. Taloussuhtanteiden muuttuessa korot voivat yllättäen myös nousta.

Tästäkin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota taloushallintoon ja monipuolisempaa konserniohjaukseen. Jo nyt, taloudenpidossa on joka sektorilla noudatettu tiukkaa menokuria – ja henkilöstökulutkaan eivät ole kasvaneet. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ostopalvelut kasvoivat.

Toinen asia, jonka sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa nostaa esille, on työllisyyden hoito. On todella huolestuttavaa, ettei Rovaniemellä ole pystytty toteuttamaan omia päätöksiään. Esimerkiksi päätetyn erityissuunnittelijan rekrytointi jäi toteutumatta. Arviointikertomuksessa todetaankin, että työllisyyden edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja lisätoimia. Työttömyyden vähentäminen edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja toimeentuloa – ja siten tuo lisää tuloja meidänkin aluetalouteen.

Tottahan on sekin, että kuntien ja kaupunkien on haasteellista tehdä aktiivisia työllisyystoimia, mutta siksi onkin tärkeää tehdä viedä loppuun tehdyt päätökset ja luotava selkeät työllisyyden edistämisen linjaukset. Samoin työllisyystavoitteet on huomioitava elinkeinojaostossa, ja tavoitteet on mainittava Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa laaditussa palvelusopimuksessa.

Rovaniemen työllisyyspolitiikka ei voi olla vain määräaikaisissa kokeiluhankkeissa vaan sen on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Ensimmäiset askeleet tähän ovat juuri äsken mainitsemani erityissuunnittelijan rekrytointi ja linjauksien tekeminen.

Lopuksi haluan nostaa esille kuntapolitiikan yhden tärkeimmän asian – kuntalaisten osallisuuden. Vaikka arviointikertomuksessakin on todettu, että kaupunki on kehittänyt osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, viime aikoina on tullut esille, ettei kuntalaisten kuulemisia ole toteutettu merkittävissä hankkeissa.

Esimerkiksi Oikaraisen koulun lakkauttamispäätöksestä ja prosessista on vasta saatu hallinto-oikeuden päätös. Samanlainen prosessi oli myös uimahallin päätöksenteossa – kaupunki itse ei ole järjestänyt kuulemistilaisuuksia. Tästä voisi nyt ottaa koppia – ja käydä avointa keskustelua uimahallin paikasta rovaniemeläisten kanssa.  On tärkeää, että kuntalaiset voivat vaikuttaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Tätä emme voi vähätellä.

Rovaniemen on otettava osallisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa ryhtiliike. Meidän on muistettava rohkeasti käydä avointa keskustelua ja noudattaa meidän omia päätöksiä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä, myös vaikeiden päätösten osalta. Eihän ole meidänkään kannalta järkevää, että päätöksiä kumotaan hallinto-oikeudessa ja meitä joudutaan muistuttamaan näin perusasioissa. Ollaan me parempia.

Uutta potkua puolueeseen – puheenvuoroni SDP:n puoluevaltuustossa

Puheenvuoroni SDP:n puoluevaltuston kokouksessa 19.-20.11.2016

Buorre ustibat, hyvä toverit.

Tässä olisi hyvä tilanne ladata täyslaidallinen hallituksen järjettömästä ja sekavasta politiikasta. Mutta ajattelin puhua jostain aivan muusta.

Olen usein ajautunut pohtimaan meidän, SDP:n tulevaisuutta. Mehän kaikki tiedämme, että vaikka sen miten kääntäisi, puolueemme jäsenkunta on iäkästä. Ja   kunnia heille, he ovat SDP:n rakentaneet ja luotsanneet tähän päivään. <3 Kuitenkin olisi aika tehdä jotain konkreettista jäsenkunnan laajentamiseksi. Me tarvitsemme mukaan uusia ihmisiä: nuoria, työikäisiä, kaikenlaisia.pv1

Kyllähän tästä puhutaan, mutta liian usein se jää sen tasolle, että tehkää sellaista toimintaa, johon on mukava tulla, puhukaa ihmisille. Tähän tarvitaan kokonaan uutta otetta. Meidän täytyy määrätietoisesti muuttaa toimintatapojamme. Aktiivisuus luo aktiivisuutta.  Hyvä ilmapiiri kutsuu mukaan. Meidän täytyy arvostaa toinen toisiamme ja kysyä uusia mukaan.

Puolueeseen liittymisestä on tehtävä vaivatonta ja helppoa. Jäsenmaksun suuruus voi olla merkittävä pienituloiselle tai henkilölle, jolla on vähän aikaa ja on siinä rajoilla liittyä vaiko ei. Jo nyt puolueosastot voivat luoda jäsenmaksualennuksen eri syistä, myös uusi jäsenyys voisi olla sellainen esim. 1. Vuoden ajan. Kannustan osastoja käyttämään tätä mahdollisuutta.

pv2Tarvitsemme kevyitä tapoja osallistua puolueen toimintaan. Esimerkiksi meillä on kehitysyhteistyötä tekevä Solidaarisuus, jolla on valmis viesti johon ihmisten on helppo yhtyä ja osallistuminen ihan konkreettista. Olin Rovaniemellä Nenäpäivän koordinaattorina – ja näin ja koin miten hyvä kampanja voidaan saada aikaan.

Miten parikymppiset halusivat innoissaan tehdä enemmän paremman maailman puolesta. Ja toisaalta kuinka tyytyväisiä he olivat kun tähän riitti vain parin tuntia. Tämä on myös ollut sellainen kampanja, jolloin sain koko ajan kannustusta ja tukea, iloa joka motivaatiota panostaa enemmän.

Meidän, puoluehallituksen ja koko meidän työntekijäjoukon on otettava jäsenkunnan laajentaminen vakavasti. Ja määrätietoisesti luotava uutta.

Kuten Ville Jalovaara totesi, meidän on pystyttävä uudistumaan, meidän on pystyttävä lisäämään avoimuutta ja demokratiaa myös oma toiminnan piirissä. Siksi kannatan jäsenäänestyksen järjestämistä puolueen puheenjohtajuudesta tulevaisuudessa, kannatan siis Miia Järven esittämää pontta. Myös idea puheenjohtajakiertueesta on toimiva.

Ja vastauksena kysymykseen: Minulla on visio SDP:stä joka on avoin, ketterä, ihmisläheinen tulevaisuuden puolue ja kansanliike.

kopo

Valtuustoaloite: Rovaniemen julistautuminen syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Syrjinnästä vapaa alue-kampanjan. Syrjinnästä vapaaksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista ja ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Se on merkki kaupungin asukkaille ja työntekijöille, että Rovaniemen kaupunki toivottaa kaikki tervetulleeksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin jatkettaisiin hyvää tasa-arvo -ja yhdenvertaisuustyötä.

Syrjinnästä vapaaksi julistaudutaan täyttämällä julistautumislomake internetissä ja saa sitä vastaan ”Syrjinnästä  vapaa alue”-merkin, joka tulee laittaa näkyville kaupungin tiloissa (esim. kahvihuone, nuorisotilat, koulun aula). Kampanjan teemaa voi myös hyödyntää erilaisissa tapahtumissa.

Esitän, että Rovaniemen kaupunki osallistuu OKM:n kampanjaan ja julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Maria-Riitta Mällinen
Valtuutettu (sd.)

Aloitteen allekirjoitti kokouksessa 30 valtuutettua.

Inhimillinen ja tehokas turvaverkko

Julkaistu Uudessa Rovaniemessä 8.10.2014

UR 8.10.

Elämme aikaa, jolloin individualismi on voimissaan ja yleisessä keskustelussa arvot kovenevat. Monet ajattelevat, että menestyminen on kiinni ainoastaan omasta halusta. Sosiaaliturvaa vaaditaan kannustavammaksi, vaikka se on tarkoitettu ihmisen ja perheiden viimeisimmäksi oljenkorreksi.

Suomalainen turvaverkko on muuttunut karsimisen ja esteiden sokkeloiseksi maailmaksi. Laadun ja palvelun määrän tarkastelun sijaan, toimintaa ohjaavat silkat talouden raamit. Tämä on johtanut siihen, että moniin palveluihin pääsee käsiksi vasta hyvin ongelmallisissa elämäntilanteissa, joista on vaikea ja aikaa ja resursseja vievää nousta aikaisemman elämän ja arjen piiriin.

Siten ne, jotka huojuvat rajoilla, ehkä jo tunnistavat, että kohta voimavarat ja elämänhallinta eivät enää riitä, eivät saa tukea, koska heidän tilanteensa näyttää liian hyvältä. Ennaltaehkäisevyys ei toimi. Vaikuttaa siltä, että päätavoitteena on selvittää tiukan kriteeristön avulla, kenelle palvelu tai tuki ei kuulu. Sitä vastoin tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti yhteistyössä apua tarvitsevan kanssa, minkälaista apua tai tukea tarvitaan.

Tarvitsemme enemmän avoimuutta, kumppanuutta ja yhteistyötä. Osallisuutta ja yhteistyötä on erittäin hyvin toteutettu esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä. Lisäksi sosiaalitoimistossa voisi olla töissä kokemusasiantuntijoita, jotka kehittäisivät palveluita asiakaslähtöisempään suuntaan ja olisivat välikätenä, tulkkina palvelutilanteissa.