Maksuton varhaiskasvatus on mahdollista

Tein helmikuussa aloitteen päivähoitomaksun poiston selvittämisestä Rovaniemellä. Tavoite saattaa tuntua mahdottomalta – miten tässä taloudellisessa tilanteessa voisimme päästä maksuttomuuteen ilman ryhmäkokojen kasvua ja varhaiskasvattajien työhyvinvoinnista tinkimistä? Toisaalta maksuttomuutta on joissakin puheenvuoroissa kyseenalaistettu, ”eihän ilmaisia lounaita ole”. Ei ilmaisia tietysti olekaan, mutta kyse onkin siitä, mihin ja millä tavoin haluamme hyvinvointivaltion resursseja kohdistaa. Itse asiassa päivähoitokustannuksista katetaan maksuilla vain 15 prosenttia. Samaan aikaan maksuilla on suuri merkitys perheiden talouteen.

Maailmaa voi muuttaa, jos tahtoa on. Maksuton varhaiskasvatus on pitkän tähtäimen tavoite, jota kohti tulee edetä asteittain. Jo nyt lakisääteinen esiopetus on maksutonta. Ruotsissa 3-5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen kuuluu 15 tuntia viikossa maksutta. Tämä on oikea suunta. Meidän tulee suhtautua päiväkoteihin samalla vakavuudella kuin kouluihin: Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen lapsen oikeus riippumatta vanhempien varallisuudesta tai työllisyystilanteesta.

Laadukas varhaiskasvatus on SDP:n perhepolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Kannatamme laajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Varhaiskasvatus tukee lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luo pohjaa elinikäisille oppimisille, hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.

Yhteiskuntaa ei voi muuttaa ilman korkeita tavoitteita. Aikoinaan maksutonta peruskoulua pidettiin mahdottomana, ja sillä oli vastustajansa aivan loppuun saakka. Järkevällä talouspolitiikalla voimme tehdä oikeudenmukaisia valintoja. Rovaniemellä voisimme ensialkuun nostaa nollamaksuluokan ylärajaa ja pienentää maksuja muillekin pienituloisille.

Aloite: Päivähoitomaksujen poistaminen selvitettävä

Lasten välinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun päivähoidon tarve arvioidaan lapsen oikeuksia ajatellen ja niin, että kaikilla perheillä on halutessaan mahdollisuus varhaiskasvatukseen. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto. Varhaiskasvatuksen palveluita tulee voida muokata perheiden tarpeiden mukaisesti esimerkiksi hoitotarpeen pituuden ja ajankohdan suhteen.Päiväkoti3

Meidän tulee tavoitella maksutonta varhaiskasvatusta, joka on kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Hyvä ensiaskel tähän suuntaan oli maksuttoman esiopetuksen laajentaminen koko ikäluokalle. Toinen askel täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen voisi olla tietyn maksuttoman tuntimäärän tarjoaminen. Esimerkiksi Ruotsissa lapset ovat oikeutettuja 15 tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle, koulumenestykselle sekä myöhemmin yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Päiväkodeissa tehtävä kasvatustyö silottaa lapsen koulutietä.

päiväkoti

Varhaiskasvatus tukee lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luo pohjaa elinikäisille oppimisille, hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Ei ole yhteiskunnan, lapsen tai perheen etu, että lapsi ei voi taloudellisista syistä osallistua varhaiskasvatukseen.

Lapin kunnista esimerkiksi Pelkosenniemi on aloittanut kokeilun päivähoidon maksuttomuudesta. Rovaniemelläkin on aloitettava askeleet kohti maksutonta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Ensimmäisenä on selvitettävä erilaiset toimintamallit sujuvaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä siitä syntyvät kustannukset.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää maksuttoman päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset ja eri toimintamallit.

 

Maria-Riitta Mällinen (sd.)

ja sd-valtuustoryhmä

päiväkoti2

Ryhmäpuheenvuoro perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta ja lähipalveluista

Ryhmäpuheenvuoro SDP

§ 57 (perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet) ja § 63 (lähipalveluperiaatteet)

15.6.2015

Kiitos puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut, lehterinväki, virkamiehet ja muut kuulijat.

Meillä on tänään päätettävänä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet sekä lähipalveluperiaatteet. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita kuntalaisille, koska ne näkyvät heidän ja myös meidän arjessa. Sosialidemokraattinen ryhmä on iloinen siitä, että ne on täällä tänään käsittelyssä ja toimintaa voidaan niiden pohjalta jälleen kehittää.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleiset periaatteiden korkeat tavoitteet ja niiden toteutuminen ovat hyvin tärkeitä. Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus – ja valoisaan tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Kyse on ennen kaikkea jokaisen lapsen oikeudesta oppia uutta ja kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa ympäristössä.

Me kävimme sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä periaatteista monipolvista keskustelua. Olemme samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee näkyä asiakaslähtöisyys, osallisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Muutamat kirjaukset kuitenkin herättivät hämmennystä.

Sivulla kolme, asiakaslähtöisyyden otsikon alla todetaan, että ”uudet palvelukonseptit merkitsevät mm. paikka-/tilasidonnaisuuden vähentymistä”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Toivottavasti ei ainakaan tilojen turvallisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tinkimistä. On äärimmäisen tärkeää, että tiloissa pystyy jatkossakin järjestämään varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Epäilenkin, että tällä lauseella saatetaan viitataan alakoulujen lakkauttamiseen. Haluankin kuulla, onko Rautiosaaren ja Hirvaan alakoulujen osalta tehty tällaisia suunnitelmia.

Voimmeko olla varmoja siitä, että hyvä kouluopetus ja turvalliset koulumatkat ovat edelleen mahdollisia ja saavutetaanko näillä julkisuudessa esillä olleilla alakoulujen lakkauttamisilla edes tavoiteltuja säästöjä, kun koulukuljetukset lisääntyvät?

Myös monituottajamalli herätti kysymyksiä. Toivommekin tarkennuksia siihen, mitä uudella mallilla käytännössä tarkoitetaan. Nykyinen kirjaus jättää asian avoimeksi, ja sitä voi tulkita eri tavoin, riippuen lukijasta. Onko kyse siis palvelusetelistä vai palveluiden kokonaan ulkoistamista vai mitä? Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat ainakin vielä lakisääteisiä palveluita. Miten vapaaehtoiset voivat olla näiden palveluiden tuottajia? Nykyisin on toimijakelpoisuus-, henkilöstö- ja toimintaympäristövaatimukset ja rikosrekisteriseuranta. Miten nämä aiotaan toteuttaa ja valvoa vapaaehtoisten osalta? Miten varhaiskasvatuksen turvallisuudesta ja laadusta aiotaan pitää kiinni? Sekavuutta lisää se, että nykyinen hallitus ja ilmeisesti myös Rovaniemi aikoo lisätä kerhotoimintaa. Jos varhaiskasvatuksesta tulee lasten tarhausta ja villi länsi, siitä maksaa ennen kaikkea lapset – ja kyllä se lasku näkyy myös meidän sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kappaleessa todetaan, että yksityiset palvelut tuovat valinnanmahdollisuuksia erityisesti niille asiakkaille, jotka haluavat palvelun yksityiseltä puolelta. Hienoa, että tämä sanotaan suoraan, koska yksityiset päiväkodit eivät lisää kaikkien valinnanvapautta, vaan tiettyjen rovaniemeläisten. Palvelusetelin jälkeen jäävä maksettava summa saattaa vaihdella. Toiset rovaniemeläiset saattavat olla pakotettuja käyttämään yksityistä päiväkotia, jos se on lähin ja jos julkisen päiväkodin paikka olisi liian kaukana sujuvan arjen kannalta. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan, koska käytännöt vaihtelevat.

Alkuvuodesta IRO Recearch Oy:n tekemän selvityksen mukaan 66 % suomalaisista ei usko ulkoistamisista koituvan kunnissa säästöjä, joita ulkoistamisella tavoitellaan, eikä ryhmämme ei kannatta laajamittaista palvelutuotantojen ulkoistamista (LK 15.3.2015). Toivomme, että edetään palvelutuotannon periaatteiden mukaisesti niin, että myös omaa palvelutuotantoa kehitetään. Meidän sosialidemokraattien mielestä julkisen päivähoidon määrätietoinen kehittäminen on ennen kaikkea lapsien etu, ja myös oikeus. Emme voi sysätä kaikkea esimerkiksi taloudellista voittoa tavoittelevien yritysten varaan. Miksei julkinenkin sektori voisi tarjota erilaisia palveluita, liikuntapainotteista tai englanninkielistä varhaiskasvatusta?

Sd. valtuustoryhmä edellyttää, että varhaiskasvatuksen periaatteissa sovitusta, 25% yksityisen päivähoidon maksimiosuudesta pidetään kiinni, ja yksityisen ja kunnallisen hoidon osuutta seurataan säännöllisesti. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jo aikaisemmin kyseenalaistanut palvelusetelin käytön päivähoidossa ja odotamme selvitystä siitä, mikä vaikutus tällä mallilla on ollut perheiden ja kunnan talouteen.

Lisäksi tässä palvelukokonaisuudessa on oltava suunnitelmallisuus vahvasti mukana. Ei ole järkevää rakentaa uutta palvelusetelipäiväkotia alueelle, jossa on jo toimiva kunnallinen palvelu, kuten Ounasrinteellä. Tai muuttaa suunnitelmia kuukaudessa, kuten Katajarannan päiväkodin yhteydessä. Näihin ”vahinkoihin” meillä ei ole enää varaa. Pitkäjänteisyys on tärkeää erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska tuttu ympäristö tuo turvaa ja vähentää stressiä.

Kun tiloja tehokkuutta lisätään, on tärkeää huomioida ja varmistaa tilojen monikäyttöisyyden säilyminen, jotta ei heikennetä tilojen toiminnallisuutta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisessä. Tärkeä osa ammatillisessa osaamisessa ovat johtajat. Siksi on tärkeää, että jokaisessa yksikössä on oma johtaja.

Pyydänkin valaisemaan, mitä monituottajamallilla käytännössä tarkoitetaan. Lisäksi sd-valtuustoryhmä tekee muutaman muutosesityksen. Lähipalveluperiaat-kappaleesta muutetaan sana yhteneväisin > sanaksi yhdenvertaisin, koska on oleellista, että kunnan asukkaille tuotetaan palvelut nimenomaan yhdenvertaisin periaattein. Tilojen käytön tehokkuus-kappaleen loppuun esitämme lisättäväksi ”mm. varahenkilöjärjestelmää kehittämällä.” koska ei ole tarkoituksenmukaista juoksuttaa työntekijöitä päiväkodista toiseen kesken päivän. Henkilöstön yhteistyö ja osaaminen-kappaleeseen esitämme lisättäväksi lauseeseen ”Palvelut on järjestettävä riittävän..” sanat ” ja hallittavan” jotta palvelukokonaisuudet eivät ole vain riittävät kokoisia vaan myös hallittavia. Lisäksi laadunarviointiin on varattava resursseja, joten esitämme lisättäväksi loppuun lause ”Laadun arviointiin varataan resurssi.”

Yhtä lailla lähipalveluperiaatteet ovat tärkeitä. Nehän koskettavat niin kylien asukkaiden kuin keskustalaistenkin arkea. Ne lisäävät ihmisten hyvinvointia, koska ideaalitilanteessa palvelut ovat nopeasti ja helposti saavutettavissa. Vaikka Rovaniemi on juhlapuheissa kylien Rovaniemi, väki keskittyy entistä enemmän keskustan alueelle ja sen taajamiin. Jotta rovaniemeläiset kokevat, että myös keskustan ulkopuolella on hyvä ja turvallista asua, tarvitsemme lähipalveluiden kehittämiseen tavoitteita ja työkaluja. Käsittelyssä olevat lähipalveluperiaatteet ovat yksi ratkaisu tähän.

Toisaalta on hyvä pohtia, kuntalaisten yhdenvertaista asemaa: kylissä on vähän palveluita, mutta toisaalta jotain tuodaan kotiin. Palveluiden käytännön saavutettavuus saattaa olla hyvinkin erilainen Korkalovaaran perällä asuvalle kuin Meltauksessa asuvalle. Sosialidemokraattisen ryhmän mielestä periaatteet ovat siis tarpeellisia, ja ne ovat sopivan kunnianhimoisia. Toivomme, että niitä on myös mahdollista noudattaa tiukkojen määrärahojen puitteissa.

Puheenvuorot Sosialidemokraattisten nuorten XXV liittokokouksessa

Poliittinen ohjelma, puheenvuoro I

Toveri puheenjohtaja. Rakkaat toverit.

Olen kiitollinen tästä monipuolisesta ja linjaavasta poliittisesta ohjelmasta. Muutama asia kuitenkin pisti erityisesti silmään. Pienistä asioista olen tehnyt muutosesitykset, enkä rasita teitä perusteluilla nyt.

WP_20140606_17_10_17_Pro

Puhetta pitämässä.
Kuva: Hannu Mällinen

Usein varhaiskasvatuksessa lähdetään erityisesti lapsen oikeudesta ja tarpeesta. Kuitenkin sivuilla 33 ja 34, joissa asiaa käsitellään on 90 prosenttia vanhempien oikeuksista ja vanhemmuuden ja työn yhteensovittamista. Puhutaan siis rakenteista, ja unohdetaan se lapsi.

Esitänkin, että sivulle 34 lisätään lauseet: Laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Siksi on kiinnitettävä huomiota työntekiöiden koulutukseen ja toteutuvaan ryhmäkoon on oltava riittävän matalalla tasolla.

On erikoista, miksi 6 vuotiaan opetukseen riittää alempi korkeakoulututkinto, mutta 7-vuotiaalle koululaiselle tulee olla korkeasti koulutettu maisteri. Monipuolisella ja tarpeeksi kattavalla koulutuksella voidaan taata laadukas varhaiskasvatus. Päiväkodeissa on kokopäivästen lasten sijasta, ns. puolikkaita ja muita, jotka ovat päiväkodissa vain osan päivää ja viikkoa.

Paperilla ryhmäkoko saattaa olla sääntöjen mukainen, mutta käytännössä ryhmäkoko saattaa nousta liian suureksi. Kyse on poikkeuksesta, mutta onko se niinkään, jos toisissa ryhmissä se on toistuvaa. Liian suuri ryhmäkoko on työntekijöiden ja lasten kannalta erittäin huolestuttavaa ja lisää riskitilanteita ja heikentää varhaiskasvatuksen laatua. Tietysti se lisää myös työn kuormittavuutta ja stressiä.

Toverit

Sivulla 39 todetaan, että ”Metropolialue on keisessä roolissa koko Suomen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden veturina”. Koko Suomi tärkeä, Hangosta Nuorgamiin. Kaikilla alueilla on omat erityispiirteensä ja tärkeytensä. Yhtä osaa ei voittaa pois tai jättää yksinään. Minusta ei ole tarpeellista ja solidaarista ylikorostaa metropolialueen merkitystä. Metropolialueesta on jo kokonainen kappale. Kun toiseen suuntaan kumartaa,  toiseen pyllistää. Tämä on sama kuin minä esittäisin, että Lappi on erityisen tärkeässä roolissa Suomen elinvoimaisuuden veturina. Niin onhan meillä luonnonvarat ja arktinen osaaminen, ja siitä hyötyy kaikki suomalaiset. Esitän lauseen poistoa.

20140606_154154

Meidän Elisa Penders puhumassa

 

Poliittinen ohjelma, puheenvuoro II

Koulutus-ja sivistyspolitiikan alla sivulla 35 rivillä 1536 linjataan siirtymisestä yhtenäiseen toiseen asteeseen. Suhtaudun tähän hyvin kriittisesti ja epäilen, ettei käytännössä pystytä saavuttamaan kirjattuna hienoja tavoitteita. Uskon myös siihen, että ne on saavutettavissa monipuolisella oppilaitosyhteistyöllä.

Yhtenäinen toinen aste ei ole kovin toimiva tai tasa-arvoinen haja-asutusalueella,  jossa saattaa olla yhdessä kunnassa ammattillinen koulutus teknikoksi, toisessa kokiksi ja kolmannessa lukio. Kaikissa kunnissa joissa on lukio ei välttämättä ammatillista oppilaistosta, ja toisinpäin. Välimatkat ovat usein jo valmiiksi pitkiä.

Haja-asutusalueella ei pystytä lähialueilla järjestämään yhtä laajaa ja monipuolista toista astetta kuin kaupungeissa. Tai nuoret velvoitetaan käytännössä asumaan osan opiskeluajasta toisella paikkakunnalla.  Ja taas nuoret ja oppilaitokset ovat eri asemassa. Väkisinkin nuoria houkutellaan entistä enemmän suuriin kasvukeskuksiin. Jos tavoitteena on vain hallinnollinen yhdistäminen,  herää vielä suurempi kysymysmerkki,  koska byrokratiahan kasvaa. Onhan paikallistasollakin oltava silti johtaja tai vastuuhenkilö.

Sivulla 39 puhutaan kokeilusta jossa kuntien vapautta päättää palveluiden järjestämisestä.  eikö tämä lisää eriarvoisuutta eri kunnissa asuvien ihmisten välillä?

liittari 1

Pohjoisen delegaatio kokoustamassa

 

Toverit.

Poliittisessa ohjelmassa on linjaus neutraalista puoluerahoituksesta sivulla 50 rivillä 2249. Käytännössä tässä linjataan puolueen suhdetta demarinaisiin ja tavoitellaan puoluerahoituksen lopettamista.

Olen järkyttynyt että me täällä edes keskustelemme tästä asiasta. Meidän liike on tähän saakka ollut edelläkävijä sukupuolten välisen tasa-arvon rakentamisessa ja luomisessa. Se on ollut osa arvosta tasa-arvotyötämme.

Järkytystä lisää se, ettei leipätekstissä asiasta mainita saati perustella vaan se on lisätty hämärästi ranskalaiseksi viivaksi. Miksi perusteluja ei esitetä? Mitä ne ovat? miten meidän puoluerahoitus ja demarinaisten tuki liittyy edustuksellisen edemokratiaan ja koulujen yhteiskuntatiedon lisäämiseen?

Toverit.

Niin kauan kuin liikkeen ympärillä on havaittavissa sovinismia, naisten väheksymistä ja seksismiä,  me todellakin tarvitsemme Demarinaisia ja toimivaa naisliittoa. Naisliike ei ole vain kahvinkeittoa ja rupattelua. Se on naisia kokoava ja voimaannuttava poliittinen foorumi ja tekijä.

Demarinaiset on yli sata vuotias järjestö. Suomen työläisnaisliitto on aloittanut toimintansa jo vuonna 1900. Sen historia on ollut vivahteikas, mutta työ yhtäläisen palkkauksen, hyvinvoinnin ja kohtelun puolesta on jatkunut läpi vuosien.

Esitän ranskalaisen viivan poistoa riviltä 2248.

Kannatuspuheenvuoro varapuheenjohtajaehdokas Miikka-Aukusti Heiskaselle

Toveri puheenjohtaja. Rakkaat toverit.

Tämä liitto tarvitsee liikettä ja ihmisiä jotka ovat sitoutuneet toimintaan. Tarvitaan erilaisia näkemyksiä ja niiden yhteensovittamista. Tarvitsemme vahvoja ja rohkeita toimijoita, joilla on arvot kirkkaana sydämessä.

Tällainen on Miikka-Aukusti Heiskanen, joka varmasti ei jää keneltäkään huomaamatta. Mike on näkyvä, rohkea ja osaava poliitikko.

20140606_175059

Itse Miikka-Aukusti Heiskanen puhumassa

Olen monesti ollut Miikka-Aukusti kanssa eri mieltä poliittista asioista. Olemme käyneet vuosien varrella kiivastakin keskustelua. Silti aina halataan kun tavataan. Mike pystyy käymään laajaa debaattia aiheesta kuin aiheesta eikä tee siitä henkilökohtaista. Meillä Pohjois-Suomessa erilaisuus todellakin on rikkautta.

Mie olen Rovaniemeltä ja Mike Oulusta. Mike on todistanut piirien yhdistämisen aikaan, että hän osaa luoda yhteisöllisyyttä ja yhteisen rintaman vaikka se olisi haasteellista ja erimielisyydetkin suuria. Toveri on oikeasti  toverille Toveri.

Kaksi vuotta lyhyt aika. Sinä aikana Mike on kuitenkin kehittynyt edelleen ja osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Mikellä on rautainen järjestöllinen kokemus ja kyky esiintyä luontevasti ja vakuuttavasti.

Tää ei oo pätkätyötä. Valitaan Miikka-Aukusti Heiskanen varapuheenjohtajaksi.

Lisäksi lukuisia muita, joita ei ole kirjoitettu etukäteen.

Lapsella oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Kirjoitus on julkaistu UR:ssä 1.3.

Nykyinen laki lasten päivähoidosta on yli 40 vuotta vanha, siksi tänä vuonna ollaan tekemässä varhaiskasvatuslakia. Nyt onkin oiva tilaisuus varmistaa lapsille turvallinen ja kasvua tukeva ympäristö.

Usein päivähoito nähdään vanhempien oikeutena ja hoivana. Kuitenkin päivähoito on myös varhaiskasvatusta, jossa opitaan uutta ja parhaimmassa tapauksessa saadaan hyvät eväät elämään ja koulumaailmaa varten. Päivähoito on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lapsia, vanhempia ja perheitä on monenlaisia, joten siksi päivähoidon ja varhaiskasvatuksenkin on oltava monipuolista ja tarpeisiin vastaavaa.

Vaikka nykyisinkin laissa on ohjeistus ryhmäkoosta, se on joustava ja lapset on pisteytetty eri tilanteiden perusteella. Käytännössä ryhmäkoko saattaa nousta liian suureksi. Laadukkaan varhaiskasvatuksen saavuttamiseksi onkin kirjattava tarkasti lapsen kannalta sopiva ryhmäkoko.

Välillä kuulee puhuttavan pätevyysvaatimusten löysentämisestä taloudellisista syistä, mutta se on lapsen väheksymistä. Korkea koulutustaso takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen. Suomen PISA-tulokset ovat oiva osoitus laadukkaasta kokonaispaketista, joka lähtee jo päiväkodista.

Rovaniemen päätöksentekoa päivähoidon osalta voi kuvata poukkoilevaksi. Ehkä taloudellisista syistä asioihin reagoidaan liian myöhään, silloin kun on ehdoton pakko. Lisäksi tehdään tilapäisratkaisuja toisensa perään, vaikka kaikki tietävät, että kokonaisvaltainen ja harkittu ratkaisu on lapsien, työntekijöiden ja perheiden kannalta se paras.

Emme voi olettaa palvelusetelin olevan kaiken autuaaksi tekevä ratkaisu. Rovaniemellä tuleekin ottaa käyttöön lastenvaikutustenarviointi sekä harkita vakavasti varhaiskasvatusstrategian luomista.