Ryhmäpuheenvuoro: Taloutta, työllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Ryhmäpuheenvuoro, SDP

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 12.6.2017,
§ 89 Arviointikertomus 2016

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehterinväki ja virkamiehet

Haluan ihan ensimmäiseksi kiittää tarkastuslautakuntaa suuresta ja kattavasta työstä sekä raportista. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on lautakunta, joka on hereillä ja tarkkaavaisesti seuraa, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet.

Merkittävä osa kunnan toiminnasta on siirtynyt konserniyhtiöihin. Toiminnan ja talouden hallinnan kannalta on tärkeää, että myös konsernien tiedot ovat mukana tilinpäätöksissä. Samoin meidän on mentävä kohti keskitettyä konsernitaloutta. Meillä ei ole varaa hajautettuun malliin, jossa on päällekkäisyyksiä eikä tieto liiku. Viimeisin tieto ja hallinta eivät ole yhdessä paikassa, vaan tilanne on sekava.

Keskitetty konsernitalous myös minimoi toiminnan riskejä. Tämä myös ryhdittää taloudenhallintaa, ja siten voidaan puuttua holtittomaan rahankäyttöön. Arviointikertomuksessa on muitakin hyviä toimenpiteitä talouden hallinnan kehittämiseksi, ja sosialidemokraattinen ryhmä lämpimästi kannattaa niiden eteenpäin viemistä.

Sosialidemokraattinen ryhmä on huolissaan myös lainamäärän kasvusta. Lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa, ja on nyt 2 290 euroa asukasta kohden, konsernivelkaa puolestaan on 3 583 euroa asukasta kohden. Nyt kun korot ovat matalalla voimme lainarahalla tehdä investointeja, pienentää korjausvelkaa ja paikata alijäämää, mutta se ei ole pitkänaikavälin ratkaisu. Taloussuhtanteiden muuttuessa korot voivat yllättäen myös nousta.

Tästäkin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota taloushallintoon ja monipuolisempaa konserniohjaukseen. Jo nyt, taloudenpidossa on joka sektorilla noudatettu tiukkaa menokuria – ja henkilöstökulutkaan eivät ole kasvaneet. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ostopalvelut kasvoivat.

Toinen asia, jonka sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa nostaa esille, on työllisyyden hoito. On todella huolestuttavaa, ettei Rovaniemellä ole pystytty toteuttamaan omia päätöksiään. Esimerkiksi päätetyn erityissuunnittelijan rekrytointi jäi toteutumatta. Arviointikertomuksessa todetaankin, että työllisyyden edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja lisätoimia. Työttömyyden vähentäminen edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja toimeentuloa – ja siten tuo lisää tuloja meidänkin aluetalouteen.

Tottahan on sekin, että kuntien ja kaupunkien on haasteellista tehdä aktiivisia työllisyystoimia, mutta siksi onkin tärkeää tehdä viedä loppuun tehdyt päätökset ja luotava selkeät työllisyyden edistämisen linjaukset. Samoin työllisyystavoitteet on huomioitava elinkeinojaostossa, ja tavoitteet on mainittava Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa laaditussa palvelusopimuksessa.

Rovaniemen työllisyyspolitiikka ei voi olla vain määräaikaisissa kokeiluhankkeissa vaan sen on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Ensimmäiset askeleet tähän ovat juuri äsken mainitsemani erityissuunnittelijan rekrytointi ja linjauksien tekeminen.

Lopuksi haluan nostaa esille kuntapolitiikan yhden tärkeimmän asian – kuntalaisten osallisuuden. Vaikka arviointikertomuksessakin on todettu, että kaupunki on kehittänyt osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, viime aikoina on tullut esille, ettei kuntalaisten kuulemisia ole toteutettu merkittävissä hankkeissa.

Esimerkiksi Oikaraisen koulun lakkauttamispäätöksestä ja prosessista on vasta saatu hallinto-oikeuden päätös. Samanlainen prosessi oli myös uimahallin päätöksenteossa – kaupunki itse ei ole järjestänyt kuulemistilaisuuksia. Tästä voisi nyt ottaa koppia – ja käydä avointa keskustelua uimahallin paikasta rovaniemeläisten kanssa.  On tärkeää, että kuntalaiset voivat vaikuttaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Tätä emme voi vähätellä.

Rovaniemen on otettava osallisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa ryhtiliike. Meidän on muistettava rohkeasti käydä avointa keskustelua ja noudattaa meidän omia päätöksiä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä, myös vaikeiden päätösten osalta. Eihän ole meidänkään kannalta järkevää, että päätöksiä kumotaan hallinto-oikeudessa ja meitä joudutaan muistuttamaan näin perusasioissa. Ollaan me parempia.

Kemijoki Oy:n yt-neuvottelut pöyristyttäviä!

Ensin uutisissa kerrottiin, että Nokia myy matkapuhelintoimintansa Microsoftille. Seuraavaksi silmiin sattuikin uutinen Kemijoki Oy:n yt-neuvottelusta. Ja tyrmistys oli valtava – koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut yrityksessä, joka on työllistänyt suhteellisen vakaasti ja pitkäjänteisesti monia ihmisiä ympäri Lappia. Minunkin ensimmäinen kesätyöpaikka 16-vuotiaana oli Kemijoki Oy:llä. Toki yhtiön toiminnasta ja tavoitteista (esim. altaan rakentaminen) voi olla montaa mieltä, mutta nyt mennään jonkin tietyn rajan yli.

Irtisanomisuhka koskettaa siis vajaata 200 työntekijää, joista tavoitteena on säilyttää vain 20-30 henkilöä. Kemijoki Oy aikoo ulkoistaa toimintojaan ja irtisanoa suoraan osan. Samat työntekijät siis saattavat tehdä samoja tehtäviä, mutta toisen yrityksen palkkalistoilla ja ehkäpäs eri palkalla tai työehdoilla. Kuinka viisasta voi olla toimia vain pienen porukan voimin ja ulkoistaa kaikki muu toiminta? Voiko alihankintaketjun toimivuuden ja turvallisuuden todellakin varmistaa, myös pitkällä aikavälillä?

Tämä ei todellakaan ole pitkäjänteistä tai oikeudenmukaista toimintaa. Lapille ja nykyisille Kemijoki Oy:n työntekijöille jokainen työpaikka on tärkeä. Lisäksi uusiutuvaan energiatuotantoon ja vesivoimaan on pystyttävä investoimaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi turvallisuutta tai nykyisten voimalaitosten korjaus- ja kehittämistoimia ei tule unohtaa.

On erittäin huolestuttavaa, että yritys, joka kuitenkin tekee joka vuosi voittoa, päättää ottaa säästötavoitteet työntekijöiden selkärangasta. Kuinka pitkäaikaisia säästöt todella ovat?

Kemijoki Oy:n onkin muutettava kurssia kohti luotettavaa työnantajaa ja valtionyhtiötä, jossa suurin osa toimista tehdään itse eikä alihankinnoilla.