Työllä tultava toimeen

Nuorisobarometrin mukaan suomalaisista nuorista suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen vain 55%. Vuonna 2008 vastaava luku oli 74%. Usko parempaan tulevaisuuteen on keskimäärin vähentynyt samaan aikaan kun eriarvoisuus, tuloerot ja hyvinvointierot ovat kasvaneet.

Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden budjetin, jossa jopa hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Kokoomuksen suunnalta kuului kommentteja, että tuloeroja tarvitaan, koska kaupan kassalla pitää tienata enemmän kuin työttömänä.

Kyllä, työnteon on oltava kannattavaa. Olen myös sitä mieltä, ettei kaikille voida maksaa samaa palkkaa, ovathan eri töiden vaativuudet erilaisia. Kokoomuksen retoriikka yhdistettynä hallituksen toimiin kuitenkin kertoo niistä arvovalinnoista, joissa tulo- ja hyvinvointieroja ei pyritä kaventamaan. Päinvastoin.

Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Vaikka hallitus siitä haluaakin pisteitä kerätä, on syytä huomata, että esimerkiksi kiky-sopimuksen julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset eivät kilpailukykyymme ole vaikuttaneet. Suomi elää viennistä, ja sen edistämisessä hallituksen toimet ovat olleet vaatimattomia.

Parhaillaan neuvotellaan työehtosopimuksia ja käydään liittokierrosta. Tähän saakka työantajapuoli on esittänyt melkeinpä vain nollakorotuksia. Miten tämä nostaa työntekijöiden ostovoimaa ja edistää kotimaisia markkinoita? Ei mitenkään. Onko nollakorotus yleislinjana oikeudenmukainen? Ei ole.

Työntekijäpuolella on kiristetty vyötä, kun oli niukkaa. Työntekijäpuoli on kantanut kortensa kekoon tyytymällä nollakorotus-linjaan. Nyt kun Suomen talous vetää, on aika antaa hyvän valua ihan perusduunareille saakka. Erityisesti palvelualoilla palkat laahaavat perässä. Silti me haluamme, että tilat ovat siistejä, ravintolassa saa hyvää palvelua ja kaupat ovat auki iltakymmeneen.

Palkalla on tultava toimeen. Tehokkuutta on lisätty monilla työpaikoilla, ja kiky on otettu käyttöön täysimääräisenä. Samaan aikaan jaetaan ennätysosinkoja. Taloudellinen hyvä ei valu alaspäin automaattisesti, tuloerot eivät kapene ilman toimia. Vaikka työnantaja on keskusjärjestötasolla kolmikannasta irtautunut, on selvää, että työvoimapolitiikasta vastuuta kantavat niin työmarkkinajärjestöt kuin hallituskin. Työntekijälle ei enää voi antaa vain keppiä.

Julkaistu Lapin Kansassa 2.11.

Elinvoimaa Lappiin

On tärkeää säilyttää Lapin elinvoimaisuus ja pitää Lappi asuttuna. Lappiin tarvitaan lisää työtä ja turvaa. Meidän on kehitettävä edelleen perusteollisuutta ja biotaloutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri elinkeinojen yhteensovittamiseen. Matkailun kehittämiseen on laitettava panoksia, ja sen kestävyydestä on huolehdittava.

Lappi ja Suomi kuuluvat arktiseen alueeseen ja meillä on paljon arktista osaamista. Arktisuutta on hyödynnettävä yhteistyössä muiden valtioiden kanssa ja kestävästi. Esimerkiksi ympäristökatastrofien seuraukset juuri tällä alueella olisivat merkittäviä. On huolehdittava, että lappilaista puhdasta luontoa säilyy jälkipolvillekin.

Lappi pidetään asuttuna huolehtimalla riittävistä julkisista palveluista. Eihän kukaan muuta alueelle, josta on liian pitkä matka kouluun tai terveyskeskukseen. On ehdottoman tärkeää, että Lapissa on jatkossakin tarjolla laadukasta ja laaja-alaista koulutusta. Siksi on huolehdittava koulutuspaikkojen riittävyydestä ja mahdollisuudesta koko opinpolkuun peruskoulusta korkeakouluun Lapissa.

Lapissakin on parannettava työelämän laatua; Nollatuntisopimuksia tulee solmia vain työntekijän tahdosta. Pienyrittäjyyttä on tuettava parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa.

Työllä ja koulutuksella on mahdollisuus pitää nuoret Lapissa ja houkutella uusia ihmisiä muuttamaan eri puolille Lappia. Työn, koulutuksen ja julkisten palveluiden saatavuus luovat inhimillisen arjen, ja ovat avaimia Lapin elinvoimaisuuteen.