Sanommeko hyvästit maksuttomalle koulutukselle?

Hiukan on jo raotettu hallitusneuvottelujen tuloksia. ”Mikään ei tule muuttumaan”, meille vakuutettiin yhteisestä suusta. Tätä on vaikea uskoa, varsinkin kun tavoitellaan miljardien sopeuttamistoimia ja leikkauksia.

Linjoista paistaa kansainvälisen ja globaalin näkökulman puuttuminen, samalla kun keskitytään vain Suomen omiin asioihin. Esimerkiksi kehitysyhteistyövaroista leikkaaminen ei vähennä ihmisten hätää ja siten pyrkimyksiä liikkua tai paeta esimerkiksi konfliktialueilta.

Samalla on raotettu, että Suomeen tuodaan lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Tämä on erikoista, koska lukukausimaksukokeilu todettiin epäonnistuneeksi, ja Ruotsissa lukukausimaksut ovat vähentäneet merkittävästi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää.

Lukukausimaksut sotivat siten korkeakoulujen strategioissa olevia kansainvälistymispyrkimyksiä vastaan. Ristiriitaista on etenkin se, että valtion taholta korkeakouluja patistetaan kansainvälisyyteen, esimerkiksi rahoituksen painotusten kautta.

Lisäksi on todettu, etteivät lukukausimaksut itse asiassa tuo lisätuloja, saa aikaan säästöjä tai paranna koulutuksen laatua. Kaiken kukkuraksi, lukukausimaksut vain lisäisivät byrokratiaa, jota monet vaalilupauksissaan halusivat vähentää.

Koulutuksen maksullisuus vie Suomen lopullisesti rappion tielle. Koulutus ja sivistys ovat niitä asioita, joiden avulla Suomi voidaan nostaa lamasta ja voimme säilyttää pitkälle kantavia ja eheyttä luovia henkisiä arvoja.

Puheenvuorot SDP:n 44. puoluekokouksessa

Poliittinen tilannekatsaus ja vasemmiston tulevaisuus

20140510_103332

Toveri puheenjohtaja, puoluekokousväki, rakkaat toverit

Olen iloinen, että puoluekokoukseen on luotu mahdollisuus käydä keskustelua vasemmiston, meidän tulevaisuudesta.

Tutkimusten mukaan nykyinen sukupolvi on ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan sellainen, joka syntyy vanhempiaan heikompaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Nyt viimeistään on herättävä siihen, että olemme menossa kohti todella rikkaiden ja köyhien yhteiskuntaa. Eikä tätä trendiä merkittävästi kääntäviä päätöksiä ole tehty. 1990-luvun laman leikkauspäätöksien laskua maksamme nyt karvaasti, mutta silti uusia heikennyksiä tehdään. Rakkaat toverit, vaikuttaa siltä, että aate on jäänyt taka-alalle. Aivan kuin aate on alistettu kulloisellekin taloudelliselle tilanteelle.

Hyvät toverit, aatteenpalo on herätettävä uudelleen niin iäkkäämmässä kuin nuoremmassakin väessä. Uskoakseni useimmat meistä ovat liittyneet tähän puolueeseen sen vuoksi, että he haluavat vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan ja luoda omalta osaltaan parempaa maailmaa.

Mutta annetaanko siihen mahdollisuutta? Vai onko vasemmisto niin kriisissä, ettei siihen enää pystytä? Olemmeko antaneet pikkurillin mukana koko käden kapitalismille, eikä vaihtoehtoja enää nähdä? Nouseeko aina ankeuttajan käsi, joka toteaa ”ei tule onnistumaan”?

Juuri me vasemmisto olemme kansainvälinen liike. Se on vahvuutemme ja mahdollisuutemme. Me voimme yhdessä muiden kanssa muuttaa kaiken. Mutta se edellyttää suurta muutosta: Olemme jo nähneet mitä kapitalismi saa aikaan. Olemme jo nähneet mitä ns. vapaa valinta ja vapaa kauppa saavat aikaan ilman juuri minkäänlaista säätelyä ja ohjailua. Olemme jo nähneet kenen selkärangasta ja hyvinvoinnista se maksetaan.

Tarvitsemme maailmanlaajuisia organisaatioita ja maailmanlaajuisia pelisääntöjä. Nyt on aika maailmanlaajuiselle sosialidemokratialle. Tarvitsemme maailmalaajuisen sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion. Tarvitsemme yhteistä näkemystä ja tahtoa.

Tarvitsemme aitoa politiikkaa, jossa köyhyys ja heikompiosaisten sortaminen yksinkertaisesti lopetetaan. SDP:n on löydettävä uusia ratkaisuja epätasa-arvoisiin ja köyhyyttä luoviin rakenteisiin ja tähdättävä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

Moni teistä voi nyt miettiä, ettei se tule onnistumaan. Mutta selviä merkkejä on jo olemassa. Niin Suomessa kuin Euroopassakin vasemmisto oirehtii ja yrittää löytää uutta linjaa muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin maailma alkaa herätä epäoikeudenmukaiseen riistoon ja rahanhimoon. En suostu lyömään hanskoja tiskiin vaan uskon, että maailman muuttaminen on mahdollista.

Puhe katsottavissa täällä.

 

Kannatuspuheenvuoro varapuheenjohtajaehdokas Eero Vainiolle

Toveri puheenjohtaja, puoluekokousedustajat

Kannatan Eero Vainiota varapuheenjohtajaksi. Me tarvitsemme varapuheenjohtajaksi henkilön, joka on suorapuheinen, osaava ja jolle arvot ovat kirkkaana sydämessä. Tarvitsemme varapuheenjohtajan, jonka esiintyminen on luontevan vakuuttavaa, rauhallista ja selkeää.

Varapuheenjohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä järjestöllisestä näkökulmasta on kiertää laajalla alueella ja tuoda lisää näkyvyyttä puolueelle joka puolella Suomea.
Me kaikki lappilaiset olemme sitä mieltä, että nämä kriteerit täyttää parhaiten Eero Vainio. Hän on kiertänyt paljon, jopa aivan pohjoisimmassa Lapissa saakka.

Kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta näytöt ovat vahvat ja Eero on kehittynyt entisestään. Puolue tarvitsee tiettyä jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä, Siksi me lappilaiset sosialidemokraatit seisomme Eero Vainion takana.

Puheenvuoron voi katsoa täällä kohdassa 28.14

Kolmannen puheenvuoron pidin maksuttomasta koulutuksesta ilman suurempia valmisteluita. Se löytyy täältä kohdasta 1.27.

Maksuton koulutus on yhteiskuntamme kivijalka

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 5.5.2014

Suomessa on koko koulupolku maksuton esikoulusta korkeakouluun. Se on mahdollistanut kaikkien osallistumisen ja etenemisen omien kykyjen, taitojen ja kiinnostuksen mukaan. Perheen tai henkilön oma varallisuus ei ole siis ollut esteenä omien taitojen kehittämiselle. Tämä on ollut ratkaisevaa siinä, että näin pieni maa on monessa asiassa osaamisen huipulla. Se on myös osaltaan taannut tasa-arvoisen yhteiskunnan, sivistys ja elinikäinen oppiminen on ollut kaikkien saavutettavissa.

Maksutonta koulutusta ei enää voi pitää itsestäänselvyytenä. Jatkuvasti kuulee puheenvuoroja, miksi korkeakouluissa opiskelu tulisi olla maksullisia. On huolestuttavaa, että Suomeen ollaan hissukseen luomassa järjestelmiä lukukausimaksuista. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoihin kohdistuva lukukausimaksukokeilu tehtiin vuosina 2010-2014. Kokeilun raportissa todettiin, ettei kansainvälisyys tai vieraskielisen opetuksen taso kasvanut eikä säästöjä syntynyt.

Vaikka kokeilu todettiin epäonnistuneeksi, moni haluaa muuttaa kokeilun pysyväksi.

Laadukas ja maksuton koulutus on nähtävä investointina Suomen ja korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn. Koska Suomeen tarvitaan jatkossa lisää koulutettua työvoimaa, on kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen, jotta he voivat ja haluavat jäädä Suomeen valmistuttuaan.

Lukukausimaksukokeilun vakinaistaminen heikentäisi kansainvälistymistä ja romuttaisi ajatuksen tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästämme.

Kotouttamista, omistajaohjausta ja maapolitiikkaa – niistä on joulukuun valtuusto tehty

Vuoden viimeinen valtuusto on täällä, eikä aivan pienimillä asioilla. Hyväksyttävänä on kotouttamisohjelma, maapoliittinen ohjelma ja omistajapoliittiset linjaukset. Kotouttamisohjelmassa on erinomaisella tavalla eritelty, miten kotouttaminen kaupungissa on tarkoitus tehdä. Rovaniemellä on työn-, perheen- tai opiskelun perässä ulkomailta muuttaneita sekä humanitaarisin perustein muuttaneita. Pakolaisia Rovaniemi ottaa vastaan nykyisin 80, joista kiintiöpakolaisia on 50 ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita 30. Esimerkiksi Tampere päätti kasvattaa pakolaiskiintiötä 70:stä 120:een. Mikä olisi sinun mielestä sopiva määrä?

Sen kasvattaminen ja nykyisen määrän ylläpitäminen vaativat resurssien lisäämistä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, vaikka valtio tukee vastaanottamista taloudellisesti. Onnistunut kotouttaminen onkin riittävästi resursoitua, jotta jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ja pystyy luomaan hyvän arjen Rovaniemellä. Silti pakolaisten vastaanottaminen ja huolehtiminen on osa tärkeää humaania toimintaa, jonka kautta myös Rovaniemi kantaa kortensa kekoon paremman ja inhimillisemmän maailman puolesta.

Maapoliittisessa ohjelmassa linjataan maapoliittiset tavoitteet ja maapolitiikka. Tavoitteena on kaikkien kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu sekä kohtuuhintaisten tonttien tarjonta. Tietysti tavoitteena on myös kaupungin tarvitseman maan saaminen käyttöön suunniteltuna ajankohtana. Maapolitiikassa puolestaan linjataan maahankinnasta ja eri tonttien luovutuksesta. Omistajapoliittisen linjaukset ovat monisyisiä ja selkeyttäviä. Joskin joitakin seikkoja jätetään avoimeksi.

Esityslista liitteineen löytyy: http://ktweb.rovaniemi.fi/

Ole yhteydessä, jos haluat vaikuttaa päätöksiin!