Aluelautakunnat luovat osallistuutta ja uudenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia

Hyvät valtuutetut, lehterin väki. Buorre ustibat.

Joskus kuulee sanottavan, että politiikka ei enää kiinnosta ihmisiä. Että erityisesti nuoret eivät välittäisi yhteiskunnallisista asioista. Tämä ei pidä paikkaansa. Nuorisobarometrien mukaan nuoret ovat erittäin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja haluavat vaikuttaa asioihin. Kyllä nuoretkin haluavat paremman maailman, mutta keinot vaikuttaa voivat tuntua vierailta.   valtuustopuhe

Nykypäivänä demokratian laajentaminen ja osallisuuden lisääminen ovat olleet laajasti keskusteluissa, valtakunnan tasolla saakka. Olemme nähneet eduskunnassa kansalaisaloitteita ja muitakin pyrkimyksiä suoraan demokratiaan. Tämä on juuri oikea suunta.

Mitä useampi ihminen on mukana päätöksenteossa, ideoinnissa, sitä parempi. Tällöin eri näkökulmat tulevat esiin, silloin yhä useampi on tyytyväinen. Emme saa vähätellä tavallisten ihmisten kokemuksia ja ideoita.

Vaikka puoluepolitiikalla ja perinteisellä edustuksellisella demokratialla  paikkansa, tarvitsemme myös muita vaikuttamisen keinoja. Siksi minä ja sd-valtuustoryhmä, olemme tyytyväisiä nykyiseen aluelautakuntakokeiluun.

Kokeilun aikana meidän on kriittisesti ja avoimin mielin kehitettävä meidän aluelautakuntamallia edelleen. Meidän on luotava aluelautakuntiin aktiivisuutta ja uusia käytänteitä. Emme voi olettaa, että aluelautakunnissakaan yksi tiukka malli toimisi vaan meidän on luotava mahdollisuus alueellisten mallien kehittämiseen. Joustavuus ja ruohonjuurotasolta lähteminen toimii myös tässä.

Kannatan lähidemokratiaa ja siihen panostamista. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on aidosti annettava aluelautakunnille päätäntävaltaa ja taloudelliset resurssit, muutoin toiminnan tarkoitus katoaa.

Toki on huolehdittava työnjaon selkeydestä toimialalautakuntien, valtuuston ja aluelautakuntien välillä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että lautakuntien toiminta edustaa aluetta, siten että aidosti monipuolisuus, eri näkökulmat ja toiminnan avoimuus toteutuvat.

Olen iloinen siitä, että Rovaniemi on etujoukoissa osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja palveluihin on tärkeää – parhaimmassa tapauksessa se luo myönteisestä pöhinää ja edesauttaa kylien Rovaniemen vahvistumista. Samalla meidän on luotava keskustan eri puolilla asuville ihmisille vaikuttamisen ja yhteistoiminnan tapoja.

Valtuustonaiset

Yhteistyöllä eteenpäin myös valtuustossa. Kuvassa meidän ryhmän tehonaisia.

 

Ryhmäpuheenvuoro aluelautakunnista, osallisuudesta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista

FB_IMG_1465846988734Pidin SDP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron valtuuston kokouksessa 13.6.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja lehterin väki.

Olen iloinen, että kunnassamme tavoitellaan mahdollisimman laajaa osallisuutta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Olen itse aina pitänyt tätä itsestäänselvyytenä, mutta olen huomannut, että se on käytännössä haasteellinen toteuttaa näin suuressa kunnassa. Siksi on hienoa, että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osallisuutta entisestään.

On erittäin hienoa, että päätöksien tueksi on tehty näin laadukasta ja monipuolista taustamateriaalia. Yliopiston tekemä arviointi, joka on tehty kyselyn ja haastattelujen pohjalta konsulttiyhtiön arvioinnin lisäksi, maaseutuvaikutusten arviointi. Tällaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa soisin olevan enemmänkin.

Kuten näissä materiaaleissakin on todettu, osallisuus, monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet ja kumppanuus ovat toimivan kunnan peruskiviä. Näin on mahdollista luoda ratkaisuja ja toimintamalleja, palveluja, joihin entistä useampi on tyytyväinen. Eikä jälkeenpäin tarvitse niin usein tehdä valituksia tai huomata, että eihän tämä toimikaan.

Meidänkin kunnassa on paljon asiantuntijuutta myös valtuuston ulkopuolella. Meidän on pystyttävä hyödyntämään puoluepoliittisen toiminnan ulkopuolella olevaa asiantuntijuutta ja kokemuksia. Onhan sanomattakin selvää, että alueella asuvat ihmiset ovat itse oman elämänsä ja alueensa asiantuntijoita.

Osallisuuden on todettu lisäävän kehittämistoimien ja muutoksien hyväksyttävyyttä. Osallisuus lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kuntaorganisaation ja kuntalaisten välillä. Oikein toteutettuna se lisää luottamusta tulevaisuuteen.

Meillähän on jo nyt paljon mahdollisuuksia edistää osallisuutta. Se vaatii taitoa ja halua kuunnella, kuulemisen sijaan. Se vaatii aitoa tahtoa ottaa kuntalaisten eri näkemykset huomioon. Kylien ja kaupunginosa-alueiden yhdistykset ja muut toimijat saattavat turhautua, jos kaupunki vain pyytää lausuntoja, mutta muutosesitykset ja kommentit eivät näy lopputuloksessa.

Osallisuuden toimivuus vaatii meiltä päättäjiltä kykyä kuunnella, se edellyttää samaa myös virkamiehiltä. Osallisuuden rakenteita voidaan luoda vaikka millä mitalla ja tukea toimintaa rahallisesti vaikka miten paljon, mutta jos mukana ei ole oikeaa asennetta, kaikki tämä on turhaa. Mutta tunne siitä, että on voinut vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, syntyy melko pienestä.

Silti se on ilmeisesti välillä vaikeaa muistaa. Esimerkiksi monet kulttuurijärjestöt ovat havahtuneet siihen, ettei monilla kolmannen sektorin toimijoilla ole Rovaniemellä enää tiloja. Siis nämä järjestöt, joita vapaa-ajanlautakunnassakin aina halutaan edistää, kolmatta sektoria, joka elävöittää suhteessa pienellä panoksella kaupunkimme kulttuurielämää huomattavasti. Ja ihan omaehtoisesti.

Kuitenkin on alkanut näyttää siltä, että tällaistakin joukkoa on vaikea kuunnella, tai ainakin huomioida heidän tarpeensa. Minusta on naurettavaa, ettei tähän ole tartuttu heti ja annettu heille mahdollisuutta tulla kuulluksi (esim. kh:n kokouksessa).

Olenkin erittäin tyytyväinen jatkokehittämisen päämääriin ja toimenpiteisiin – osallisuuden läpileikkaavuuteen, omatoimisuuden ja erityisryhmien osallisuuden vahvistamiseen. Olin surullinen siitä, että esimerkiksi vammaisjärjestöjen hyvin perusteltuja vetoomuksia ei pystytty huomioimaan uimahallin sijainnista päätettäessä. On tärkeää, että osallisuuden toteuttamisesta on mahdollisimman konkreettiset linjaukset, jottei tehdä päätöksiä, jotka hankaloittavat kuntalaisten elämää kohtuuttomasti.

Esityskohdassa mainitut alueellisten toimintaelinten tehtävät ovat siten hyviä ja monipuolisia. Niille on tärkeää antaa vastuuta, mutta samalla on tärkeää, että tehtävän- ja vastuunjako valtuuston, lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä on selkeä ja toimiva.

Jatkotoimenpiteitä miettiessä on meidän sosialidemokraattien mielestä suhtauduttava osallisuuden kehittämiseen avoimin mielin. Kuntakenttä on suurten muutoksien edessä sote-ratkaisun ja maakuntahallinnon myötä, joten on pysyttävä luomaan, myös tulevaisuudessa, toimivia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Kuten aikaisemmin totesin – osallisuuden toteutuminen on kiinni ennen kaikkea asenteesta, joten kallista lisäbyrokratiaa ei välttämättä tarvita. Vaikka vielä ei voida varmuudella sanoa, minkä muodon alue-ja lähidemokratia saa, yliopiston tekemässä raportissa on varteen otettavia kehittämisideoita, esimerkiksi aluetoimielinten ja valtuuston yhteiset foorumit ja suunnitteluosallisuus.

Samoin on huomioitava myös keskustan asuinalueet, eihän osallisuutta voida edistää vain sivukylissä, vaan osallisuuden mahdollisuus kuuluu kaikille kuntalaisille.

Näillä sanoin sosialidemokraattien valtuustoryhmä kannattaa hyväksyttäväksi esitystä alueellisista toimielimistä.

Vilskettä valtuustossa

Valtuuston kokousta edelsi valtuustoseminaari, jossa aiheena oli strategia ja talousarvio. Aamulla kuulimmekin inspiroivia puheenvuoroja, jotka olivat oivallisia lähtöalustoja ryhmätöille. Meidän aiheena oli Rovaniemen tunnettuus ja profiili. Vilkkaan keskustelun lomassa otimme johtotähdeksemme ajatuksen Rovaniemi arktisena pääkaupunkina. Rovaniemi on jo nyt Lapin pääkaupunki, mutta sijainti ja osaaminen kertovat myös laajemmasta kontekstista. Pidimmekin tärkeänä vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista. Ryhmässä vahvuuksiksi nousivat puhdas luonto, turvallisuus ja luottamus, Joulupukki, sijainti ja saavutettavuus, osaaminen ja koulutus sekä täyden palvelun kaupunki. Nostin myös esille väestörakenteen muutoksen haasteeseen ratkaisun: pidämme kiinni muualta tulleista ja paikkakuntalaisista opiskelijoista sekä nuorista yleisesti. Rovaniemi Suomen parhaaksi opiskelijakaupungiksi oli yksi teemoistani, joten oli mukava päästä aidosti tekemään työtä teeman puolesta.

Valtuuston kokous alkoi hiljaisella hetkellä toverin muiston kunnioittamiseksi. Menetettyä ihmistä ei voi saada takaisin ja poissa olon kyllä huomasi. Kokous kuitenkin eteni omia omiaan. Hallinto- ja johtosäännön käsittely oli pitkä: Äänestimme jopa siitä tulisiko se palauttaa valmisteluun. Mielestäni kuitenkin oli oleellista hyväksyä asiakirja, jotta toiminnalle on raamit. Lisäksi saimme päätösesitykseen kirjauksen hallinto- ja johtosäännön arvioimisesta vuoden 2014 lopussa. Muutokset vaativat rohkeita päätöksiä, mutta samaan aikaan on oltava valmis muuttamaan kurssia, jos tilanne osoittautuu mahdottomaksi.

Kinkkisin asia valtuuston kokouksessa oli kaavoituksen jakaminen kahtia. Kuitenkin sorvattiin kompromissi, jossa määriteltiin tarkkaan mitkä kaavat sisältyvät mihin. Näin ohituskaistaa ei ole todellisuudessa tai se on hyvin rajallinen.

Rovaniemi on nyt esimerkkikunta lähidemokratian saralla. Aluelautakunnille siirrettiin valtaa, vastuuta ja tehtäviä palveluiden tuottamisesta. Toki pääasiallinen vastuu säilyy toimialalautakunnilla. Todellisen vastuun siirtäminen onkin tärkeää, jotta aluelautakunnat eivät jää vain keskustelukerhoiksi, joilla ei ole todellista valtaa alueensa asioihin. Silti toimintatapa on niin uusi, että tarkkaavaista seurantaa tarvitaan. Sitä kautta kehitetään edelleen toimintatapoja ja sitä kuuluisaa demokratiaa.

Muurolassa järjestetään avoin keskustelutilaisuus, Juttutupa, aluelautakuntien roolista ja demokratian lisäämisestä. Kaikki ovatkin tervetulleita mukaan keskustelemaan 5.11. klo 18 koulujen auditorioon!

Lisätietoa täältä.