Sanommeko hyvästit maksuttomalle koulutukselle?

Hiukan on jo raotettu hallitusneuvottelujen tuloksia. ”Mikään ei tule muuttumaan”, meille vakuutettiin yhteisestä suusta. Tätä on vaikea uskoa, varsinkin kun tavoitellaan miljardien sopeuttamistoimia ja leikkauksia.

Linjoista paistaa kansainvälisen ja globaalin näkökulman puuttuminen, samalla kun keskitytään vain Suomen omiin asioihin. Esimerkiksi kehitysyhteistyövaroista leikkaaminen ei vähennä ihmisten hätää ja siten pyrkimyksiä liikkua tai paeta esimerkiksi konfliktialueilta.

Samalla on raotettu, että Suomeen tuodaan lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Tämä on erikoista, koska lukukausimaksukokeilu todettiin epäonnistuneeksi, ja Ruotsissa lukukausimaksut ovat vähentäneet merkittävästi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää.

Lukukausimaksut sotivat siten korkeakoulujen strategioissa olevia kansainvälistymispyrkimyksiä vastaan. Ristiriitaista on etenkin se, että valtion taholta korkeakouluja patistetaan kansainvälisyyteen, esimerkiksi rahoituksen painotusten kautta.

Lisäksi on todettu, etteivät lukukausimaksut itse asiassa tuo lisätuloja, saa aikaan säästöjä tai paranna koulutuksen laatua. Kaiken kukkuraksi, lukukausimaksut vain lisäisivät byrokratiaa, jota monet vaalilupauksissaan halusivat vähentää.

Koulutuksen maksullisuus vie Suomen lopullisesti rappion tielle. Koulutus ja sivistys ovat niitä asioita, joiden avulla Suomi voidaan nostaa lamasta ja voimme säilyttää pitkälle kantavia ja eheyttä luovia henkisiä arvoja.

facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *