Puoluevaltuusto 23.6.2014

Puheenvuoro puoluevaltuustossa

Mini- tai semihallitusneuvottelut ovat menneet hyvin. Kyllähän sen huomasi tiedotustilaisuuden hyvämielisestä vitsailusta ja kiittelystä. Toivottavasti kuitenkin uusi pääministeri teki neuvotteluissa muutakin kuin twiittasi tai mietti porukalle lempinimiä. Haluankin kiittää puheenjohtajaa Antti Rinnettä asiantuntevasta ja sisällöllisesti rikkaasta puheenvuorosta tiedotustilaisuudessa, ja onnistuneista neuvotteluista.

Aloitan itselleni kaikkein tärkeimmästä asiasta, vaikka se onkin neuvottelutuloksessa aivan viimeinen lause. Kyse on linjaus ILO 169 yleissopimuksen ratifioimisesta syksyllä. Ratifioinnin edellytykseksi on kirjattu hallituksessa saavutettu yhteisymmärrys saamelaismääritelmästä. Olen iloinen, että ILO 169 on sisällytetty neuvottelutulokseen.

Tämä alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus on tehty vuonna 1989 eli se on jo 25 vuotta vanha. On aivan naurettavaa, ettemme ole vieläkään saaneet ratifiointia aikaiseksi, vaikka aina muistamme kritisoida muita maita ihmisoikeusrikkomuksista ja alkuperäiskansojen kohtelusta. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska suomalaiset tietävät vähän omasta alkuperäiskansastamme. Veikkaan, että tavallinen kadun tallaaja tietää enemmän Amerikan intiaaneista kuin saamelaisista.

ILO 169:n tarkoituksena on ollut taata alkuperäiskansojen kulttuurin, elintapojen ja kielen jatkuvuus, muiden oikeuksien ohella. Suomessa on eriskummallisesti suurimmaksi keskustelunaiheeksi noussut saamelaismääritelmä, vaikka tärkeämpäähän ovat muut lain muutokset, joilla ratifiointi toteutetaan.

Nyt on tärkeää viedä tämä asia maaliin.

Jos ja kun me nyt vihdoin ratifioimme ILO 169 sopimuksen, meillä ei ole varaa tehdä sitä keinotekoisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että ILO 169 otetaan huomioon jo nyt meneillään olevissa uudistuksissa.

Näin kulttuuriantropologina minun on pakko huomauttaa hallitusohjelman dilemmasta. Siinähän todetaan, että hallitus päättää saamelaismääritelmästä. Siis siitä kuka tulevaisuudessa määritellään saamelaiseksi ja kuka ei. Tämä on kansainvälisten sopimusten hengen vastaista. Niissä sitä vaistoin korostetaan alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen itsemääräämisoikeutta eli yhteisön omaa oikeutta itse määritellä ketkä ovat ryhmän jäseniä.

Hallitusohjelmassa siis linjataan, että valtaväestöön kuuluvat ihmiset määrittelevät ketkä sisältyvät alkuperäiskansaan Suomessa. Tämän on eettisesti hiukan epäilyttävää, olkoon tilanne kuinka vaikea tai kärjistynyt.

Neuvottelutuloksessa linjataan 2. asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä vuoteen 2017 mennessä. Harmi, ettei puoluekokouksessa saatu linjattua sivistyspoliittista ohjelmaa.  Meidän tulee olla edelläkävijöitä koulutuksen kehittämisessä, muttei saa kävellä suoraan pusikkoon vaan on harkittava ja keskusteltava yhdessä. Olisi hienoa, jos meillä olisi nyt puoluekokouksessa laajalla väellä tehty linjaus tarkoittaako rakenteellinen uudistaminen SDP:lle yhtenäistä toista asetta, tiivistä yhteistyötä vai mitä?

Hyviä asioita neuvottelutuloksessa:

  • pienyrittäjien ja itsensä työllistävien aseman parantaminen
  • yliopistorahoituksen kertaluontoinen lisäys ja panostukset perusopetukseen
  • pienituloisten aseman parantaminen
  • osallistavan sosiaaliturvan kehittäminen, kannustavan sosiaaliturvan sijasta
  • isot infrahankkeet (mutta vain pk ja Tampere). On varmistettava, että työllistävät myös suomalaisia ja noudatetaan TES:iä

Kuitenkaan yritysverotukseen ja lapsilisäpäätökseen ei muutoksia.

facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *