Pulahdus saamelaispolitiikkaan

Tämä syksy on hiukan erilainen siinä mielessä, että syksyllä käydään Saamelaiskäräjävaalit. On mielenkiintoista seurata poliittista keskustelua, ja sitä ketkä tulevat valituiksi ja kenestä tulee saamelaiskäräjien seuraava puheenjohtaja.

Saamelaiskäräjät on lakisääteisesti saamelaisten virallinen edustaja, saamelaisten ääni. Saamelaisilla on Suomessa kulttuuri-itsehallinto, jota käytännössä hallinnoi saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävät on määritelty tarkemmin ”laissa saamelaiskäräjistä”, johon sisältyy myös saamelaismääritelmä.

Saamelaispolitiikka on viimeaikaisessa keskustelussa leimattu riitaisaksi ja ylitsepääsemättömän monimutkaiseksi. Nyt kuitenkin on oiva mahdollisuus kurkistaa ehkä hiukan todenmukaisemman saamelaispolitiikan maailmaan – vaaligallerian kautta. Vaaligalleria on varmaankin YLE:n vuoden demokratiateko, koska se on innostanut ihmisiä uudella tavalla kiinnostumaan politiikasta. Lisäksi se antaa mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle katsoa, mitä mieltä kukin ehdokas on. Videoista onkin havaittavissa, kuinka moniäänistä ja moniväristä saamelaispolitiikka on. Jokainen ehdokas on oma persoonansa ja mielipiteissä ja näkemyksissä löytyy eroja.

Vaaligalleriaehdokkaat

Kuva: YLE

YLE teki vaalivideoita kaiken kaikkiaan 30 ehdokkaasta (6 ehdokasta ei osallistunut). Haastattelut tehtiin ehdokkaiden valitsemalla kielellä – joko pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltaksi tai suomeksi. Jokainen video on käännetty suomeksi tai pohjoissaameksi. Katsoin kaikki videot ja tässä muutamia huomioita. Välihuomiona, että ehdokkaita on myös saamelaisalueen ulkopuolelta,  esimerkiksi Tampereelta, Rovaniemeltä ja Helsingistä.

Ensin pinnallisista asioista: eri alueiden pukujen erot ja tyylit olivat selkeästi havaittavissa. Lisäksi ei jäänyt epäselväksi, että saamen kielet ovat hyvinkin erilaisia.
Kielen opiskelun kannalta myös suomenkielisistä haastatteluista oli hyötyä, koska kysymykset olivat samoja, pystyi katsomaan miten ne tarkalleen kirjoitetaan.

Studion piinapenkissä aiheet pyörivät ILO 169:n, saamelaismääritelmän, saamelaiskäräjien kehittämisen, matkailun, saamelaisen käsityön, nuorten mahdollisuuksien ja perinteisten elinkeinojen (poronhoito, kalastus) ympärillä. Muita aiheita olivat saamen kielet: niiden asema, tilanne ja elvytys, elävän kielen jatkuvuus tulevaisuuteen (erityisesti koltan- ja inarinsaamen kielet). Lisäksi puhutti saamelaiskäräjien kehittäminen, imago, toimitavat, poliittinen vaikuttavuus ja Some. Monissa kommenteissa puhuttiin diplomatiasta ja neuvottelevasta otteesta. Samalla monet tähdensivät saamelaisten oikeuksia ja niiden toteutumisen tärkeyttä.

Videoista huomasi senkin, kuka oli enemmän ollut mukana tai perehtynyt politiikkaan. Nuoremmat olivat hiukan epävarmempia, mutta toisaalta heillä oli uusia ajatuksia ja asennetta. Olisi hienoa, että monet heistä pääsisivät läpi ja voisivat päästä mukaan politiikkaan aivan kunnolla – Vain siten toiminta voi uudistua ja nuoret saavat uusia taitoja.

Oli myös niitä, joita ilmeisesti sukulaiset ovat aina äänestäneet eikä siten omista mielipiteistä ei tarvitse enemmän kertoa. Toki he saattavat silti tehdä hyviä asioita ja nostaa tärkeitä pointteja esille, mutta eivät vain halunneet julkisella videolla antaa paljoa itsestään tai kertoa enemmän ajatuksistaan. Tietysti katson tätä omasta näkökulmastani – ja minulla on rima aika korkealla.

Asiakysymyksissä oli jonkinlaisia eroja. Monet vaativat suoraan taloudellisia lisäresursseja tiedottamiseen ja kielityöhön. Toiset olivat myös hiukan kyllästyneet ILO169 ja saamelaismääritelmän (saamelaiskäräjälain) ajamiseen, tai ehkä pettymys ja epäonnistuminen viime hallituskauden lopussa olivat liian suuria. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että tätä työtä tulee jatkaa ja lait avata uudelleen, aikataulusta ja toteutumismahdollisuuksista ehkä oltiin enemmän eri mieltä.

vaaligalleria aslak uula

Oli ilahduttava kuulla monen suusta huoli lapsista ja nuorista – heidän mielenterveydestä, mahdollisuuksista opiskella äidinkieltään ja äidinkielellään (erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella), ja myös yleisesti harrastus- ja työmahdollisuuksista, jottei toisaalta tarvitsisi muuttaa muualle ja toisaalta voisi muuttaa takaisin.

Monet myös puhuivat perinteisistä elinkeinoista laajasti – ei vain poronhoidosta, joka kyllä nähtiin ns. saamelaiskulttuurin kivijalkana – vaan myös kalastuksesta. Tärkeiksi koettiin myös saamelaiskäsityö, duodji, sekä matkailun ja kaivostoiminnan kokonaisvaltainen kestävyys.

Mainioita vaalivideoita ovat esimerkiksi
Anne Nuorgam, Ásllat Ovllá Länsman, Pentti Pieski ja Tanja Sanila. Heidän videot voi katsoa klikkaamalla nimeä, muut videot löytyvät: http://areena.yle.fi/1-3017784

facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *