Puhe Nuorten Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.

Hyvät rovaniemeläiset nuoret, kaupunginjohtaja. Hyvät naiset ja miehet.

Ihana nähdä teidät tänään täällä juhlimassa 96-vuotiasta Suomea noin moni lukuisena. Suomella on melkein 100 vuotta täynnä – ja kuten ihmisenkin iässä se on paljon ja myös Suomella on hyvin tapahtumarikas ja monipuolinen historia. Menneet sukupolvet ovat olleet mukana luomassa ja rakentamassa yhteistä maatamme.

Suomi ei olisi sellainen kuin se nyt on ilman, Talvisotaa tai tuota itsenäistymisen hetkeä vuonna 1917. Silloin Suomi sai vallan ja vastuun päättää itse omista valinnoistaan ja tulevaisuuden suunnistaan. Suomi olikin 1900-luvun alussa hyvin erilainen kuin tänään. Jokainen sukupolvi on kantanut kortensa kekoon ja pyrkinyt luomaan vieläkin paremman Suomen ja maailman.

Silti historian saatossa on myös tehty virheitä, jotka tietysti näin jälkikäteen on helppo huomata. Itsenäistymisen jälkeen ja jo sitä ennen Suomessa vallitsi suomalaistamisen aalto, jonka pohjalta meidän monipuolinen kulttuuri yhtenäistyi ja esimerkiksi EU:n ainoan alkuperäiskansan kulttuuri häivytettiin melkein kokonaan. Onneksi ihmiset eivät kovin helposti luovu kielestään tai edes murteestaan – ja niitä on suhteellisen helppo elvyttää takaisin elävien kirjoihin.

Luonnollisesti kulttuuri ja yhteiskunta muuttuvat ympärillämme koko ajan, mutta meistä on kiinni se, mihin suuntaan. Minä uskon siihen, että jokainen meistä voi vaikuttaa. Ja ryhmän voima on vieläkin suurempi. Yksin huutava ääniä häviää tuuleen, mutta useamman hyttysenkin ininä on merkittävä. Ja se on pakko ottaa huomioon. Ja vieläkin tärkeämpää on se, että pienistä hiekanjyvistä se iso hiekkakasakin muodostuu. Eikä etukäteen voi tietää, mikä hiekanjyvänen se ratkaisevin.

Hyvät kuulijat

Palataan hetkeksi nuoreen Suomeen. Aivan itsenäistymisen alussa, ja jo ennen vuotta 1918, kytenyttä konfliktia ei pystytty ratkaisemaan vaan Suomi ajautui kansalaissotaan, veljessotaan, sisällissotaan. Tai ihan miten sitä haluaa kutsua. Kuitenkin nykypäivän vinkkelistä tuntuu mystiseltä, miten viha nousi niin suureksi toista suomalaista, naapuria tai jopa sukulaista kohtaan. Suomen itsenäisyysajan ensimmäinen sota on vähintäänkin yhtä merkittävä kuin myöhemmätkin. Eikä silloinkaan vältytty uhrauksilta. Vuoden 1918 sota oli silloin ja on edelleenkin tunteellinen ja arka asia. Eihän siitä vieläkään pystytä kunnolla ja toisia kunnioittavasti keskustelemaan. Emmehän ole yksimielisiä edes konfliktin nimestä, sen luomista seurauksista puhumattakaan. Niin raa’alta kuin se kuulostaakin, Talvisota saattoi olla se ratkaiseva asia, joka lopullisesti yhdisti kansalaissodan katkeroittamat suomalaiset.

Tässä kohdassa haluan osoittaa syvän kunnianosoituksen kaikille niille suomalaisille, jotka kantoivat kortensa kekoon Talvi- jatko- ja Lapin sodan aikana. Niin rintamalla taisteluissa kuin kotirintamalla olleet naiset ja miehet tekivät sen mikä oli välttämätöntä. Eikä Suomea olisi ilman heitä. Hyvät veteraanit ja Lotat, syvimmät kiitokset!

Silloin elettiin hyvin kovia aikoja. Äidit jopa lähettivät lapsia Ruotsiin sotalapsiksi, jotta he saisivat paremman elämän. Varmasti jokainen meistä voi kuvitella, millaista lapsista on tuntunut muuttaa vieraaseen maahan, jonka kieltäkään kovin moni ei ymmärtänyt. Me kaikki kannamme mukanamme näitä tapahtumia: niin vuoden 1918 sotaa kuin talvi-, jatko- ja Lapin sotaakin. Rintamalta palasivat hiljaiset miehet, jotka olivat kokeneet, mitä hirveimpiä asioita. Eikä kotirintamankaan vaikeuksista ollut tapana puhua. Hiljaisuudessa on se ongelma, että juuri sen kautta kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle tavalla taikka toisella. Minunkin suvussa on vielä elossa ihmisiä, jotka olivat evakossa, tai jotka lähetettiin Ruotsiin sotalapsiksi ja niitä jotka menettivät kaikista läheisimmät eli vanhempansa.

Keskustelemattomat asiat ja sodan kokemukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää niin vakavalla mielellä. Katsotaan jatkosotaan pohjautuva Tuntematon sotilas ja käydään laskemassa seppeleet. Kuitenkin itsenäisyyspäivä on juhlapäivä. Menneiden sukupolvien arvokkaiden uhrauksien lisäksi on puhuttava myönteisistä asioista ja siitä, millainen Suomi meillä on. Eihän itsenäisyydellä tai isänmaallisuudella ole merkitystä, jos pahoinvointi on kasvavaa ja lisääntyvä määrä suomalaisia kokee olevansa osaton meidän yhteiskunnassa.

No miten me olemme kestäneet yhtenä kansakuntana yli 90 vuotta?

Heti kansalaissodan jälkeen rangaistiin hävinnyttä osapuolta, niin kuin sodan jälkeen yleensä on tapana. Mutta kuitenkin pian ymmärrettiin, että samanlainen konflikti on vältettävissä ainoastaan siten, että rakennetaan tietoisesti yhteisöllisyyttä ja toimitaan oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Niin kuin olemme myös Ruotsin mellakoiden perusteella nähneet, turhautuminen ja jatkuva merkityksettömyyden tunne ja alas painaminen johtavat radikaaleihin tekoihin ja vihamielisyyteen.

Hyvät nuoret!

Mikä sitten on Suomessa kaikista parasta?

Kun matkustelee eri puolilla maailmaa, listan tekeminen on yllättävänkin helppoa. Monissa muissa maissa epäkohdat ovat paljon räikeämpiä eivätkä edes muut länsimaat, esimerkiksi Saksa, ole täydellisiä. Sinulla voi olla eri lista mielessä Suomen hienouksista, mutta minun listassa on oikeus ja vapaus omaan mielipiteeseen ja sen ilmaisuun. Ihan lähietäisyydeltä löytyy maita, joissa tämä oikeus ei toteudu. Toinen mahtava asia on maksuton yhtenäinen peruskoulu ja muu koulutus. Tämä on itse asiassa harvinaisuus maailmalla. Esimerkiksi Saksassa koko koulupolku on maksullista ja oppilaat on jaettu älykkyyden ja varallisuuden mukaan eri kouluihin, jo lapsena määritetään mitä sinulla on mahdollista saavuttaa. Ja Suomi on se Euroopan maa, joka edelleenkin menestyy PISA-tutkimuksissa.

Uskallankin väittää, että Suomen hienoin asia on se, että jokaisesta yritetään pitää huolta. Olemme luoneet hyvinvointivaltion, joka on nyt murroksessa. Nyt tarvitsemmekin jokaista teistä vaikuttamaan muutokseen. Uskallan väittää, että te tiedätte parhaiten, mikä Rovaniemen kouluissa mättää ja mikä toimii kaikista parhaiten.

Eräs vanha toveri kerran luetteli minulle, mitkä ovat toimivan yhteiskunnan tärkeimmät asiat – ja kolmas niistä oli radikaali nuoriso. Ja hän on kyllä oikeassa. Radikaalius ei tarkoita autojen polttamista tai ikkunoiden hajottamista vaan oman yhteisen tulevaisuuden luomista. Jokainen sukupolvi on erilainen. Jokainen ihminen syntyy uuteen maailmaan ja näkee sen erilailla. Siksi onkin tärkeää, että te jatkatte siitä, mihin aiemmat sukupolvet ovat jääneet.

Jokainen sukupolvi myös luo uudelleen demokratian ja vaikuttamisen. Nykynuorille ei enää tunnu yhtä luontevalta liittyä puolueisiin tai kirjoittaa mielipidekirjoituksia Lapin Kansaan. Veikkaan myös, että kymmenen vuoden päästä nauretaan kuntalaisaloitteelle tai nettisivujen ota kantaa-sivuille. Teidän lapsilla on jo muut vaikuttamisen keinot mielessä. Haaste onkin siitä, miten kankeat ja byrokraattiset nykyiset demokratian keinot pystyvät pysymään muutoksessa mukana. Eihän meillä ole varaa menettää yhtään sukupolvea tai ikäryhmää sen vuoksi, ettei heillä ole mahdollisuutta osallistua yhteisen Rovaniemen tai maailman rakentamiseen. On luotava aina vain uusia väyliä ja mahdollisuuksia nuorille ja uusille ihmisille. On jatkuvasti pysyttävä liikkeessä.

Ja teille rovaniemeläiset 15-vuotiaat nuoret haluan sanoa sen, että osallistukaa, sanokaa, kertokaa, heitelkää ideoita, perustelkaa ja tehkää se yhdessä. Yhden ihmisen ajatus on helpompi ohittaa olan kohautuksella kuin kymmenen tai kolmenkymmenen. Tiedän, että teillä on ajatuksia ja te tiedätte parhaiten, miten teidän asiat tulee hoitaa ja millaisen tulevaisuuden Suomen te haluatte.

Mahdottomasta voi tehdä mahdollisen. Sen osoitti eilen menehtynyt rotusortoa vastaan taistellut Nelson Mandela. Mandela oli merkittävä ja vastuullinen johtaja, joka vaikutti merkittävästi siihen, että Etelä-Afrikassa 90-luvulla lopetettiin rotusorto ja toteutettiin vapaat vaalit.

Hyvät nuoret

Yhdessä me luomme Suomen. Jokaisella on roolimme. Jokainen voi osallistua vaikuttamistyöhön. Kaikkien ei tarvitse olla kunnanvaltuustossa. Vaikuttaa voi niin monella muullakin tavalla.

Kannustankin kaikki uskomaan unelmiin ja ideoimaan vieläkin enemmän. Ja tuomaan ideoita esille. Uusien ideoiden heittely voi tuntua hankalalta mutta, Tommy Tabermanin sanoin

Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?

Hyvää itsenäisyyspäivää!

facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *