Ajatuksiani

_K2C0013

Haluan, että jokaisella on inhimillinen elämä ja jokaisella on mahdollisuus kulkea elämän polkua pitkälle ja sinne minne itse tahtoo taustastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulee pitää kiinni muutoksen ja tulevaisuuden palveluiden inhimillisyydestä, laadukkuudesta ja riittävyydestä. Maailmaan tarvitaan enemmän tasa-arvo ja oikeudenmukaisuutta, vähemmän nöyryyttämistä ja oman edun ajamista.

 ALOITTEITA ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA


Tässä alla on muutamia mielipiteitäni. Jos haluat kuulla ajatuksiani jostain muusta aiheesta, ota ihmeessä yhteyttä ja keskustellaan lisää. Yhteystietoni löytyvät täältä.

Miten kehittäisit Lapin liikenneväyliä?

Hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet ovat tärkeitä Lapin elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta. Pitkien etäisyyksien vuoksi kattavat lentoliikenneyhteydet parantavat saavutettavuutta, ja ovat keskeisiä esimerkiksi matkailuelinkeinolle. Rautatieverkkoa on kehitettävä edelleen, sillä matkustajaliikenteen ohella raiteilla liikkuu paljon tavaraliikennettä ja kiskot ovat tärkeitä teollisuudelle. Lisäksi pitkien etäisyyksien maakunnassa on erittäin tärkeää pitää huolta tiestön kunnosta. Yhteiskunnan toimivuus nojaa edelleen paljon henkilöliikenteeseen maanteillä, joita pitkin kulkevat myös elintarvikkeet ja muu tavaraliikenne. Yksittäisistä hankkeista esimerkiksi Muoniosta Kilpisjärvelle menevä valtatie 21 on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa.

Pitääkö terveyspalveluja ulkoistaa lisää?

Monissa kunnissa osa terveyspalveluista on jo nyt ulkoistettu, mikä osaltaan tukee kunnan peruspalveluja. Tulevina vuosina ei ole tarvetta ulkoistaa lisää terveyspalveluita. Kun kunta itse tuottaa nämä palvelut, niiden laatu, hinta ja saatavuus ovat taattavissa. Lisäksi ei ole eettistä tukea verovaroilla kansainvälisiä yrityksiä ihmisten palvelutason huonontamisen kustannuksella. Ulkoistamisessa onkin pyrittävä varmistamaan paikallisten ja alueellisten yritysten mahdollisuus osallistua.

Miten vanhusten kotihoidosta saisi inhimillisempää?

Vanhusten hoitoon tulee suunnata riittävästi resursseja, joilla saadaan lisää tekeviä käsiä ja kuuntelevia korvia. Lisäksi on huolehdittava työntekijöiden työssäjaksamisesta ja osaamista kehittävistä koulutuksista.

Siirtymistä kotihoitoon ei saa tehdä ikäihmisten hyvän hoivan kustannuksella. Laitospaikkoja karsiessa on oltava riittävästi paikkoja ympärivuotisessa kodinomaisessa hoivassa, jotta jokaiselle löytyy sellainen paikka, jossa on hyvä ja turvallista olla. Toisaalta on tärkeää huolehtia siitä, että yhä useampi hyväkuntoinen pidempään – tässä liikunnalla ja yhteisillä kerhoilla on suuri merkitys, unohtamatta toimivaa kuntoutusta.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia?

Ei ole täysin uskottava väite. Kustannusten on todettu nousevan muutaman vuoden kuluttua yksityistämisestä. Tehokkuuden voi varmistaa hyvällä johtamisella ja työympäristöllä myös julkisella puolella. Kyse onkin enemmin mielikuvasta, jonka mukaan julkiset palvelut ja raha ovat huonoja ja tehottomia.

Voiko kuntataloutta korjata karsimalla kuntien tehtäviä?

Valtion tulee huolehtia riittävästä rahoituksesta, jos se lisää kuntien tehtäviä. Palveluiden leikkaaminen tai poistaminen vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen ja palvelutasoon. Säästöjä on löydettävä muuten kuin kuntien tehtäviä ja palveluita vähentämällä. Liian usein leikkauksia pyritään kohdistamaan ei-lakisääteisiin palveluihin, joita ovat muun muassa nuorisotalot, liikuntapalvelut ja teatteri. Kuitenkin ne ovat tärkeitä kuntalaisille ja niillä on merkityksensä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen. Lisäksi esimerkiksi monipuolisilla nuorisopalveluilla on tärkeä rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, koska kyse on erittäin matalankynnyksen toiminnasta. Leikkaamalla näistä palveluista, lasku tulee perässä – näin terveyspalveluiden menot taas kasvavat. Säästötoimenpiteissä onkin käytettävä tarkkaa harkintaa, jottei lisätä menoeriä muualla ja samalla lisätä ihmisten pahoinvointia. Entä millainen on sellainen Rovaniemi, jossa ei ole uimahallia tai orkesteria?

Jos toinen vanhemmista on kotona, tuleeko perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon rajoittaa?

Subjetiivista päivähoito-oikeutta ei ole tarpeellista rajoittaa, koska se takaa useamman vaihtoehdon kaikille vanhemmille. Lisäksi jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen.

Tuleeko EU–ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkintoon johtavan opiskelun olla maksutonta?

Koulutuksen on oltava maksutonta kaikille. Maksullisuus vähentää Suomen houkuttelevuutta eikä takaa laadukkaampia opiskelijoita tai opetusta. Maksullisuus vaarantaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisyyden. Stipendijärjestelmät eivät mahdollista epäonnistumisia tai motivaation väliaikaista laskua. Tällaisten rakenteiden ja mallien ujuttaminen tasa-arvoiseen yhteiskuntaamme on pysäytettävä, jotta niitä ei koskaan laajenneta koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita.

Mikä on tärkeää kulttuuripolitiikassa?

Kulttuuri on nähtävä ennaltaehkäisevänä ja hyvinvointia lisäävänä tärkeänä yhteiskunnan ja yhteisön osana, ei vain kulueränä, josta voidaan jatkuvasti leikata. Eri kulttuuritoimijoita ja -aloja on kohdeltava tasapuolisesti. Kulttuuritoiminta ei kuulu vain kulttuurilaitoksiin.

Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua ja käyttää palveluita, erityisesti on kiinnitettävä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuuriin. Suomen monikulttuurisuutta on painotettava, ja myös hyödynnettävä, ajatuksella monikulttuurisuus kuuluu kaikille. Parhaimmillaan kulttuuri(palvelutkin) luovat ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Pitäisikö ensilumenladuista tehdä maksullinen?

Kyse ei ole kunnan peruspalvelusta, jonka on oltava täysin maksuton. Kuitenkin, esimerkiksi Rovaniemen ensilatu on 7 km pitkä, miten sitä voi valvoa, periä maksut ja asettaa sellainen summa, joka kattaa maksujärjestelmän, valvonnan ja ladun teon muttei karsi hiihtäjiä merkittävästi. Maksullisuus on enemmän perusteltavissa matkailukeskuksissa, joissa vähemmistö käyttäjistä on paikkakuntalaisia.

Pitäisikö muistakin kaupungin laduista tehdä maksullisia?

Periaatteessa hiihto on urheilulaji siinä missä muutkin, mutta se on myös ajatuksen tasolla koko kansan laji: sama kuin retkeilyreiteistä tai leikkeilystä pururadalla tehtäisiin maksullista. Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat, maksullisuus voi osua omaan nilkkaan eikä tuo kaivattuja säästöjä.

Kuka on poliittinen idolisi?

Vaikea kysymys – minulla on kaksi poliittista idolia. Ensimmäinen on Tarja Halonen, joka on erittäin älykäs, fiksu ja osaavainen nainen, joka on tehnyt paljon töitä oikeudenmukaisemman maailman puolesta ja rikkonut matkalla muutamat lasikatot. Toinen on Ruotsin ehkä viisain ja tarmokkain sosialidemokraatti Olof Palme, joka murhattiin vuonna 1986 – samana vuonna kuin synnyin. Kuitenkin hänen teot ja sanat elävät tänäkin päivänä. Niin Politik är att vilja / politiikka on tahdon asia.

Hetki idolini presidentti Tarja Halosen kanssa

Hetki presidentti Tarja Halosen kanssa

 


PUHEITA