Jääaikatuki lapsille ja nuorille

Kirjoitus on koottu käytetyistä puheenvuoroistani kaupunginvaltuustossa 13.11.2017

Ensi vuoden talousarviossa on kirjaus, että lisätään 140 000 euroa jääaikatukeen.

Kokouksessa sanottiin monessa puheenvuorossa, että jääaikatuki tulisi kohdistaa nuorille. Samoin lautakunnassa on ollut tämä henki. Ja koska henki on tämä, sen voi myös kirjata. Esitinkin, että kohtaan 140 000 € jääaikatukeen tehdään lisäys ”alle 18-vuotiaiden”. Keskustelun aikana nousseiden seikkojen vuoksi lisäsin vielä erityisryhmät, jotta kirjaus ei ole liian kapea.

Lisämääräraha kuten kaikki muutkin varat ja tuki myönnetään tiettyjen pelisääntöjen mukaan. Siksi olisi ollut tärkeää linjata jo talousarviossa, että tuki kohdistuu lapsille ja nuorille. Muutoinhan jätämme auki, kenelle sen saa kohdistaa. Eli muutoksia voi tehdä ilman, että ne tulevat valtuustolle. Toimialajohtajalle annetaan mahdollisuus tehdä tulkintoja, koska se jätetään auki.

Sekä valtuustossa että lautakunnassa henki on ollut, että raha tulisi kohdistaa alle 18-vuotiaisiin. Muutama kuitenkin puhui muistakin ikäryhmistä esim. ikäihmisistä. Jos tuen käyttö laajenee kaikkiin ikäryhmiin, tuen määrä per henkilö jää pieneksi. Tällöin se ei kohdennu niin, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Toki jääaika on kallista kaikille, mutta työssäkäyvä pystyy sen paremmin maksamaan kuin pienituloinen lapsiperhe.

Rajoja on vaikea laittaa, koska joku jää aina ulkopuolelle. Toisaalta jos rajaa ei ole, sitä ei ole eli perusteltua kohdentamista ei voi tehdä.

Esitys hävisi äänestyksen äänin 30-17. Siten valtuutetut eivät halunneet kantaa tästä vastuuta vaan siirtää sen virkahenkilöille ja lautakunnalle. Toivottavasti lautakunta tekee järkevät pelisäännöt ja toimintaohjeet – ja tuki kohdentuu sitä oikeasti tarvitseville. Uskon kyllä, että kokouksessa ollut henki lopulta näkyy. Aion silti olla hereillä ja valvoa, että se toteutuu.

 

Muita esille nostamiani asioita.

Ryhmät ovat esittäneet, että kirjaus henkilöstökustannuksista muutetaan muotoon ”henkilöstökustannukset eivät nouse”. Olen sitä mieltä, että kirjaus on parempi kuin ”laskevat”. Meidän on kuitenkin tiedostettava, että vuoden alussa on TES-neuvottelut. Tuloksena voivat olla palkankorotuksia tai muita muutoksia, jotka kasvattavat henkilöstökustannuksia. Palkankorotus voi olla yksi, kaksi tai kolme prosenttia. Tai jopa enemmän.

Meidän on otettava tämä huomioon ja varauduttava lisätalousarvioon. En halua, että leikkaamme miljoonia tai karsimme olemassa olevasta henkilöstöstä näiden neuvotteluiden vuoksi.

Varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta haluan myös todeta sen, että meidän ryhmän esittämät kirjaukset ja poistot olivat hyviä. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä on alle Euroopan keskitason. Siksi on ihan perusteltua tavoitella kasvua, että suurempi osa olisi päivähoidossa.

Maksuton varhaiskasvatuskin etenee valtakunnan tasolla, ja monissa kaupungeissa on tehty linjauksia siirtymisestä asteittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta ja sellaista, johon kaikilla perheillä on mahdollista osallistua, myös pienituloiset. Laadukas varhaiskasvatus ei ole vain sijoitus vaan myös säästö tuleviin kuluihin. Siksi on perusteltua kasvattaa kuluja eikä linjata, että kulut eivät kasva. Nämä Reino Rissasen esille nostetut muutokset eivät saaneet kannatusta, joten Reino jätti ne lopulta tekemättä.

Talousarvio on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Nyt vain huolehditaan, että palvelut toteutuvat ja koulut saadaan terveiksi.

 

Linjatonta työllistämispolitiikkaa, vaikutusmahdollisuuksia ja vähän konsernitaloutta

Ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 23.10.2017
§ 120 Vastine arviointikertomukseen

 

Hyvät valtuutetut, virkahenkilöt ja lehterin väki.

Vastineessa arviointikertomukseen pyritään vastaamaan keskeisiin huomioihin, jotka tarkastuslautakunta nosti esille arviointikertomuksessa. Arviointikertomus oli kiitettävän kattava, mutta vastineessa paneudutaan vain muutamaan asiaan. Se ei välttämättä ole huono asia.

Meidän on pystyttävä priorisoimaan ja päättämään, mitkä asiat pyrimme korjaamaan tänä vuonna, jotta ne samat asiat eivät olisi uudelleen seuraavassa arviointikertomuksessa.

Pidin kesäkuussa sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron arviointikertomuksesta, joten muistan hyvin, mitä me pidimme tärkeänä. Nostimme esille konsernitalouden hallinnan, lainamäärän, konserniohjauksen, työllisyystoimet ja osallisuuden. Vastineessa käsitellään oikeastaan kaikkia näitä, paitsi työllisyystoimia.

Toki talouskasvun myötä työllisyys paranee myös Rovaniemellä. Mutta on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on linjauksia, millaisilla toimilla pyrimme työllisyyttä edistämään.
Arviointikertomuksessakin nostetaan esille huoli siitä, että työllisyyspolitiikkamme on määräaikaisia kokeiluhankkeita, eikä pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Eikä edellä peräänkuuluttamiani linjauksia tarkastuslautakunnan mukaan ole.

Harmi, että tästä ei kuitenkaan mainita vastineessa, mutta onneksi meille valtuustoon tulee vielä kaupunkistrategia ja ehkä valtuustosopimuskin saadaan tehtyä. Mahdollisuuksia korjata työllisyyspoliittisen linjan puute on siis tulossa.

Näissä samoissa papereissa pystymme tekemään investoinneista priorisointia – ja näin hallitsemaan konsernin velan määrää. Me olemme vuosia menneet minimi-investointitasolla, ja nyt ongelmat alkavat kasaantua. Siksi tarvitsemme kokonaisvaltaista suunnittelua ja rohkeatapolitiikkaa.

Emme voi sallia sitä, että tieten tahtoen velvoitamme koululaisia käymään koulua tiloissa, joissa on vakavia sisäilmaongelmia. Tarvitsemme terveitä tiloja. Toki on myös muita päätöksiä odottavia investointeja, kuten uimahalli ja niin moni muu.

Vastineessa käsitellään myös konsernitalouden kokonaishallintaa. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jakaa tämän huolen. Toimenpiteiden toteutuksessa on huolehdittava riittävästä resurssoinnista osaamiseen.

Vastineessa puututaan aivan oikein konserniohjaukseen. Ohjauksessa tärkeintä on tavoitteiden ja mittareiden asettaminen ja toimenpiteiden määrittely. Nyt odotukset kohdistuvat konsernijaostoon.

Lopuksi päästään osallisuuteen ja avoimuuteen. Näinä aikoina, kun äänestysaktiivisuus laskee ja politiikka nähdään kielteisenä, ja toisaalta ihmiset ovat tietoisempia, näitä molempia, avoimutta ja osallisuutta, tarvitaan enemmän kuin koskaan. Olen erittäin iloinen, että tähän haasteeseen halutaan tarttua.

Kaupunginhallitus on jo nyt ryhtynyt toimiin ja asettanut suorat tavoitteet. Vastineessakin mainitut ”Tiedon avoimuus, vuorovaikutus ja selkeä kieli ovat käytössä yleisesti ja osana uutta asianhallintajärjestelmää” ovat oivia linjauksia. Nyt vain huolehditaan, että koko kaupunki ja konserni aidosti toimivat näiden mukaisesti.

Näillä sanoin sosialidemokraattinen ryhmä kannattaa vastineen hyväksymistä.

Panostetaan nuoriin säilyttämällä Poppari

Rovaniemellä on ollut tänä vuonna tavanomaisesta poikkeava tilanne, kun nuorisotilat ovat olleet Kauppakeskus Revontulessa. Alun perin ne olivat PopUp-nuorisotilat, jotka korvasivat remontissa olevan Korkalovaaran nuorisotilan. Kävijämäärät ovat kuitenkin nousseet poikkeuksellisen korkeiksi, noin 100 kävijään päivässä.

Popparin tulevaisuus on nyt vaakalaudalla, koska sille ei ole varattu varoja ensi vuoden vapaa-ajanlautakunnan budjetissa.

Kauppakeskus Revontulessa toimiva nuorisotila Poppari hyödyttää niin Rovaniemen nuorisoa, kuin myös itse kauppakeskusta. Popparissa nuorilla on luvallinen paikka kokoontua ja viettää aikaa. Paikalla on ammattitaitoisia väkeä ottamassa nuorista koppia ja ohjaamassa. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan.

Revontulen kauppakeskuspäällikön mukaan nuorisotila on vähentänyt nuorisoon liittyviä häiriöilmoituksia niin asiakkailta kuin työntekijöiltä jopa 100%. Nuorten keskittyminen nuorisotilalle kauppakeskuksen käytävien sijaan lisää myös koko kauppakeskuksen houkuttelevuutta.

Revontuli voisi osoittaa haluavansa todella edistää Rovaniemen nuorisokulttuuria, sekä olla edelläkävijöiden joukossa parantamassa keskusta-alueiden viihtyvyyttä tarjoamalla tilan maksutta.

Vapaa-ajanlautakunta on vuosien mittaan noudattanut kaupungin eri toimielimiltä vaadittua tiukkaa menokuria. Budjetteja ei ole ylitetty, vaan toimintaa on jouduttu sopeuttamaan eli leikkaamaan. Nyt kun meillä on mahdollisuus edistää nuorten hyvinvointia ja arkea, niin siihen kannattaisi tarttua ja antaa lisämääräraha nuorisotoimelle.

Nuoret ovat Rovaniemen tulevaisuus ja heihin panostamalla panostamme myös parempaan Rovaniemeen.

Valtuustoaloite: Rovaniemi osaksi Green Office-verkostoa

Valtuustoaloite

Valtuusto 12.6.2017

Rovaniemen kaupunki Green Office-verkoston jäseneksi

WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä toimistoille. Sen avulla voi pienentää työpaikan ekologista jalanjälkeä sekä vähentää hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Green Office-toimistona Rovaniemi voisi osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja säästää rahaa esim. paperinkulutusta vähentämällä, ja saisi käyttöönsä Green Office-merkin.

Rovaniemen kaupunki ottaa jo nykyisin eri toimielimissä kestävyyden huomioon suunnitelmissaan. Kuitenkin käytännön toimet ympäristöystävällisyyden näkökulmasta jäävät useimmiten vähäisiksi. Jotta omia käytäntöjä voidaan muuttaa, ensiksi omien toimien vaikutukset ympäristöön on tiedostettava. Sen jälkeen voidaan pienin askelin muuttaa käytäntöjä ympäristöystävällisempään suuntaan. Green Office tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja, joiden avulla voidaan innostaa henkilöstöä arjen ekotekoihin, parannetaan koko työyhteisön ympäristötietoisuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä.

Green Office-toimistojen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta. Green Office-merkki edellyttää muun muassa käytännönläheisen ympäristöohjelman laatimista, Green Office-vastaavaa, energian säästämistä ja jätteiden syntymisen vähentämistä, indikaattoreiden valintaa ja niin edelleen.

Tällä hetkellä Green Office- verkostossa on Suomessa mukana 403 toimistoa ja 150 organisaatiota, muun muassa Lahden kaupunki monine osastoineen. Vuoden alussa myös Lapin yliopisto.

Lisätietoa: https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/greenoffice/

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki hakee WWF Green Office-verkoston jäsenyyttä.

Maria-Riitta Mällinen (sd.)

Ryhmäpuheenvuoro: Taloutta, työllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Ryhmäpuheenvuoro, SDP

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 12.6.2017,
§ 89 Arviointikertomus 2016

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehterinväki ja virkamiehet

Haluan ihan ensimmäiseksi kiittää tarkastuslautakuntaa suuresta ja kattavasta työstä sekä raportista. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on lautakunta, joka on hereillä ja tarkkaavaisesti seuraa, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet.

Merkittävä osa kunnan toiminnasta on siirtynyt konserniyhtiöihin. Toiminnan ja talouden hallinnan kannalta on tärkeää, että myös konsernien tiedot ovat mukana tilinpäätöksissä. Samoin meidän on mentävä kohti keskitettyä konsernitaloutta. Meillä ei ole varaa hajautettuun malliin, jossa on päällekkäisyyksiä eikä tieto liiku. Viimeisin tieto ja hallinta eivät ole yhdessä paikassa, vaan tilanne on sekava.

Keskitetty konsernitalous myös minimoi toiminnan riskejä. Tämä myös ryhdittää taloudenhallintaa, ja siten voidaan puuttua holtittomaan rahankäyttöön. Arviointikertomuksessa on muitakin hyviä toimenpiteitä talouden hallinnan kehittämiseksi, ja sosialidemokraattinen ryhmä lämpimästi kannattaa niiden eteenpäin viemistä.

Sosialidemokraattinen ryhmä on huolissaan myös lainamäärän kasvusta. Lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa, ja on nyt 2 290 euroa asukasta kohden, konsernivelkaa puolestaan on 3 583 euroa asukasta kohden. Nyt kun korot ovat matalalla voimme lainarahalla tehdä investointeja, pienentää korjausvelkaa ja paikata alijäämää, mutta se ei ole pitkänaikavälin ratkaisu. Taloussuhtanteiden muuttuessa korot voivat yllättäen myös nousta.

Tästäkin näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota taloushallintoon ja monipuolisempaa konserniohjaukseen. Jo nyt, taloudenpidossa on joka sektorilla noudatettu tiukkaa menokuria – ja henkilöstökulutkaan eivät ole kasvaneet. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ostopalvelut kasvoivat.

Toinen asia, jonka sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa nostaa esille, on työllisyyden hoito. On todella huolestuttavaa, ettei Rovaniemellä ole pystytty toteuttamaan omia päätöksiään. Esimerkiksi päätetyn erityissuunnittelijan rekrytointi jäi toteutumatta. Arviointikertomuksessa todetaankin, että työllisyyden edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja lisätoimia. Työttömyyden vähentäminen edistää rovaniemeläisten hyvinvointia ja toimeentuloa – ja siten tuo lisää tuloja meidänkin aluetalouteen.

Tottahan on sekin, että kuntien ja kaupunkien on haasteellista tehdä aktiivisia työllisyystoimia, mutta siksi onkin tärkeää tehdä viedä loppuun tehdyt päätökset ja luotava selkeät työllisyyden edistämisen linjaukset. Samoin työllisyystavoitteet on huomioitava elinkeinojaostossa, ja tavoitteet on mainittava Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa laaditussa palvelusopimuksessa.

Rovaniemen työllisyyspolitiikka ei voi olla vain määräaikaisissa kokeiluhankkeissa vaan sen on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Ensimmäiset askeleet tähän ovat juuri äsken mainitsemani erityissuunnittelijan rekrytointi ja linjauksien tekeminen.

Lopuksi haluan nostaa esille kuntapolitiikan yhden tärkeimmän asian – kuntalaisten osallisuuden. Vaikka arviointikertomuksessakin on todettu, että kaupunki on kehittänyt osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, viime aikoina on tullut esille, ettei kuntalaisten kuulemisia ole toteutettu merkittävissä hankkeissa.

Esimerkiksi Oikaraisen koulun lakkauttamispäätöksestä ja prosessista on vasta saatu hallinto-oikeuden päätös. Samanlainen prosessi oli myös uimahallin päätöksenteossa – kaupunki itse ei ole järjestänyt kuulemistilaisuuksia. Tästä voisi nyt ottaa koppia – ja käydä avointa keskustelua uimahallin paikasta rovaniemeläisten kanssa.  On tärkeää, että kuntalaiset voivat vaikuttaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Tätä emme voi vähätellä.

Rovaniemen on otettava osallisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa ryhtiliike. Meidän on muistettava rohkeasti käydä avointa keskustelua ja noudattaa meidän omia päätöksiä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä, myös vaikeiden päätösten osalta. Eihän ole meidänkään kannalta järkevää, että päätöksiä kumotaan hallinto-oikeudessa ja meitä joudutaan muistuttamaan näin perusasioissa. Ollaan me parempia.

Maksuton varhaiskasvatus on mahdollista

Tein helmikuussa aloitteen päivähoitomaksun poiston selvittämisestä Rovaniemellä. Tavoite saattaa tuntua mahdottomalta – miten tässä taloudellisessa tilanteessa voisimme päästä maksuttomuuteen ilman ryhmäkokojen kasvua ja varhaiskasvattajien työhyvinvoinnista tinkimistä? Toisaalta maksuttomuutta on joissakin puheenvuoroissa kyseenalaistettu, ”eihän ilmaisia lounaita ole”. Ei ilmaisia tietysti olekaan, mutta kyse onkin siitä, mihin ja millä tavoin haluamme hyvinvointivaltion resursseja kohdistaa. Itse asiassa päivähoitokustannuksista katetaan maksuilla vain 15 prosenttia. Samaan aikaan maksuilla on suuri merkitys perheiden talouteen.

Maailmaa voi muuttaa, jos tahtoa on. Maksuton varhaiskasvatus on pitkän tähtäimen tavoite, jota kohti tulee edetä asteittain. Jo nyt lakisääteinen esiopetus on maksutonta. Ruotsissa 3-5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen kuuluu 15 tuntia viikossa maksutta. Tämä on oikea suunta. Meidän tulee suhtautua päiväkoteihin samalla vakavuudella kuin kouluihin: Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen lapsen oikeus riippumatta vanhempien varallisuudesta tai työllisyystilanteesta.

Laadukas varhaiskasvatus on SDP:n perhepolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Kannatamme laajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Varhaiskasvatus tukee lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luo pohjaa elinikäisille oppimisille, hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.

Yhteiskuntaa ei voi muuttaa ilman korkeita tavoitteita. Aikoinaan maksutonta peruskoulua pidettiin mahdottomana, ja sillä oli vastustajansa aivan loppuun saakka. Järkevällä talouspolitiikalla voimme tehdä oikeudenmukaisia valintoja. Rovaniemellä voisimme ensialkuun nostaa nollamaksuluokan ylärajaa ja pienentää maksuja muillekin pienituloisille.

Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen

Suomalaiset elävät entistä pidempään. Eliniänodotteen kohotessa ikäluokka ikäluokalta, on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ikäihmisten palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat yhtä lailla harrastuspaikkoja ja mielekästä toimintaa. Mitä pidempään ihmiset ovat liikkeellä ja toimeliaita, sitä pidempään terveyskin kestää. Liikunta onkin merkittävä terveyttä ylläpitävä ja edistävä tekijä. Siksi on tärkeää, että myös liikuntapalvelut ovat mahdollisimman hyvin ikäihmisten saavutettavissa. Esimerkiksi Rovaniemellä uimahallin tulisi jatkossakin sijaita siellä, missä ihmisetkin, eli keskustassa.

Yhteiskunnan turvaverkko pitää muutenkin olla kunnossa. Kun ikäihminen tarvitsee tukea, hoivapalveluiden on oltava helposti saatavilla. Tärkeimpiä tässä ovat omaishoito, kotihoito ja ympärivuorokautinen hoito. Palvelutalojen tulee olla ennemmin kodinomaisia kuin laitosmaisia. Toisaalta pitää myös edistää ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään.

Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen riittävyydestä on pidettävä huolta. On kestämätön tilanne, että ikäihminen on pakotettu olemaan kotona, jos hän itse kokee, etteivät voimavarat riitä. Eikä myöskään voi käydä niin, että lompakon paksuus heikentää hänen mahdollisuuttaan saada tarvitsemaansa hoivaa tai lääkkeitä.

Tämän kaiken on toimittava kokonaisuutena. Omaishoitajien jaksamista täytyy tukea ja ylipäätään vanhustenhoidon työntekijöiden jaksamisesta ja riittävistä resursseista pitää huolehtia – Muuten vaatimukset vanhuspalvelujen turvaamisesta ovat tyhjällä pohjalla. Ikääntyneen väestön määrän lisääntyessä onkin aidosti huolehdittava riittävästä hoivahenkilöstön mitoituksesta.

Hoivapalveluissa on muistettava, että sekä työntekijä että asiakas ovat ihmisiä. Hyvän olon voi luoda parhaimmillaan pienellä eleellä tai kuuntelemalla. Toisaalta tarve voi olla lääketieteellistä apua, jolloin pelkät hyväntahdon eleet eivät riitä. Terveyspalveluiden on jatkossakin toimittava ja niiden on oltava saavutettavissa. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja inhimilliseen vanhuuteen.

Panostetaan harrastuksiin

Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on, että lapset harrastavat ja heillä on mielekästä tekemistä. Erityisesti liikunnan osalta harrastusmaksut ovat kuitenkin karanneet käsistä. Jopa keskituloisilla perheillä on vaikeuksia maksaa harrastusmaksuja, pienituloisille perheille monet harrastukset ovat mahdottomuus. Varusteet ovat kalliita ja lisäksi tulevat järjestöille maksettavat vuosimaksut. Jääkiekon harrastaminen voi maksaa jopa 3000 euroa vuodessa. Eikä muukaan harrastaminen ilmaista ole.

Tähän voidaan oikeasti vaikuttaa, jos tahtoa on. Moni kaupunki tulee harrastustoimintaa. Samoin Rovaniemellä voidaan tukea enemmän kolmatta sektoria. Eräs yksittäinen helppo asia on alle 18-vuotiainen vuorojen ja muu tilojen käytön maksuttomuus kaupungin omissa tiloissa. Tämä pienentäisi järjestöjen paineita korottaa vuosimaksuja. Jo nyt Rovaniemen vapaa-ajanlautakunta tukee eri järjestöjä – niin liikunta-, nuoriso- kuin kulttuuriporukoita myöntämällä avustuksia. Voimme kuitenkin pohtia, onko tämä riittävää?

Vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa moni valtuutettu puhui harrastusten tärkeydestä. Valitettavan usein tämä unohtuu budjettia valmisteltaessa. Vapaa-ajanlautakunnan budjetti ei nimittäin ole kasvanut vaan käytännössä pienentynyt. Siksi myös vapaa-ajan eri toiminnoista on jouduttu nipistämään, eli kehitys on ollut juuri päinvastainen. Silloin on vaikeampi tukea muutakin harrastustoimintaa, tai esimerkiksi huoltaa kaikkia latuja, ja moni matalankynnyksen toimija, bändeistä yhdistyksiin, on ilman kohtuuhintaisia tiloja.

Jos poliittista tahtoa on, Rovaniemi voisi tosissaan panostaa nuorten toimintaan ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Ja kun se tehdään järkevästi, se voi aidosti alentaa maksuja ja edesauttaa harrastusjärjestöjen ja -porukoiden toimintaa. Jokaisella nuorella tulisi aidosti olla mahdollisuus harrastaa.

Aloite: Päivähoitomaksujen poistaminen selvitettävä

Lasten välinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun päivähoidon tarve arvioidaan lapsen oikeuksia ajatellen ja niin, että kaikilla perheillä on halutessaan mahdollisuus varhaiskasvatukseen. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto. Varhaiskasvatuksen palveluita tulee voida muokata perheiden tarpeiden mukaisesti esimerkiksi hoitotarpeen pituuden ja ajankohdan suhteen.Päiväkoti3

Meidän tulee tavoitella maksutonta varhaiskasvatusta, joka on kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Hyvä ensiaskel tähän suuntaan oli maksuttoman esiopetuksen laajentaminen koko ikäluokalle. Toinen askel täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen voisi olla tietyn maksuttoman tuntimäärän tarjoaminen. Esimerkiksi Ruotsissa lapset ovat oikeutettuja 15 tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle, koulumenestykselle sekä myöhemmin yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Päiväkodeissa tehtävä kasvatustyö silottaa lapsen koulutietä.

päiväkoti

Varhaiskasvatus tukee lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luo pohjaa elinikäisille oppimisille, hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Ei ole yhteiskunnan, lapsen tai perheen etu, että lapsi ei voi taloudellisista syistä osallistua varhaiskasvatukseen.

Lapin kunnista esimerkiksi Pelkosenniemi on aloittanut kokeilun päivähoidon maksuttomuudesta. Rovaniemelläkin on aloitettava askeleet kohti maksutonta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Ensimmäisenä on selvitettävä erilaiset toimintamallit sujuvaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä siitä syntyvät kustannukset.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää maksuttoman päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset ja eri toimintamallit.

 

Maria-Riitta Mällinen (sd.)

ja sd-valtuustoryhmä

päiväkoti2

Aluelautakunnat luovat osallistuutta ja uudenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia

Hyvät valtuutetut, lehterin väki. Buorre ustibat.

Joskus kuulee sanottavan, että politiikka ei enää kiinnosta ihmisiä. Että erityisesti nuoret eivät välittäisi yhteiskunnallisista asioista. Tämä ei pidä paikkaansa. Nuorisobarometrien mukaan nuoret ovat erittäin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja haluavat vaikuttaa asioihin. Kyllä nuoretkin haluavat paremman maailman, mutta keinot vaikuttaa voivat tuntua vierailta.   valtuustopuhe

Nykypäivänä demokratian laajentaminen ja osallisuuden lisääminen ovat olleet laajasti keskusteluissa, valtakunnan tasolla saakka. Olemme nähneet eduskunnassa kansalaisaloitteita ja muitakin pyrkimyksiä suoraan demokratiaan. Tämä on juuri oikea suunta.

Mitä useampi ihminen on mukana päätöksenteossa, ideoinnissa, sitä parempi. Tällöin eri näkökulmat tulevat esiin, silloin yhä useampi on tyytyväinen. Emme saa vähätellä tavallisten ihmisten kokemuksia ja ideoita.

Vaikka puoluepolitiikalla ja perinteisellä edustuksellisella demokratialla  paikkansa, tarvitsemme myös muita vaikuttamisen keinoja. Siksi minä ja sd-valtuustoryhmä, olemme tyytyväisiä nykyiseen aluelautakuntakokeiluun.

Kokeilun aikana meidän on kriittisesti ja avoimin mielin kehitettävä meidän aluelautakuntamallia edelleen. Meidän on luotava aluelautakuntiin aktiivisuutta ja uusia käytänteitä. Emme voi olettaa, että aluelautakunnissakaan yksi tiukka malli toimisi vaan meidän on luotava mahdollisuus alueellisten mallien kehittämiseen. Joustavuus ja ruohonjuurotasolta lähteminen toimii myös tässä.

Kannatan lähidemokratiaa ja siihen panostamista. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on aidosti annettava aluelautakunnille päätäntävaltaa ja taloudelliset resurssit, muutoin toiminnan tarkoitus katoaa.

Toki on huolehdittava työnjaon selkeydestä toimialalautakuntien, valtuuston ja aluelautakuntien välillä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että lautakuntien toiminta edustaa aluetta, siten että aidosti monipuolisuus, eri näkökulmat ja toiminnan avoimuus toteutuvat.

Olen iloinen siitä, että Rovaniemi on etujoukoissa osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja palveluihin on tärkeää – parhaimmassa tapauksessa se luo myönteisestä pöhinää ja edesauttaa kylien Rovaniemen vahvistumista. Samalla meidän on luotava keskustan eri puolilla asuville ihmisille vaikuttamisen ja yhteistoiminnan tapoja.

Valtuustonaiset

Yhteistyöllä eteenpäin myös valtuustossa. Kuvassa meidän ryhmän tehonaisia.