Panostetaan harrastuksiin

Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on, että lapset harrastavat ja heillä on mielekästä tekemistä. Erityisesti liikunnan osalta harrastusmaksut ovat kuitenkin karanneet käsistä. Jopa keskituloisilla perheillä on vaikeuksia maksaa harrastusmaksuja, pienituloisille perheille monet harrastukset ovat mahdottomuus. Varusteet ovat kalliita ja lisäksi tulevat järjestöille maksettavat vuosimaksut. Jääkiekon harrastaminen voi maksaa jopa 3000 euroa vuodessa. Eikä muukaan harrastaminen ilmaista ole.

Tähän voidaan oikeasti vaikuttaa, jos tahtoa on. Moni kaupunki tulee harrastustoimintaa. Samoin Rovaniemellä voidaan tukea enemmän kolmatta sektoria. Eräs yksittäinen helppo asia on alle 18-vuotiainen vuorojen ja muu tilojen käytön maksuttomuus kaupungin omissa tiloissa. Tämä pienentäisi järjestöjen paineita korottaa vuosimaksuja. Jo nyt Rovaniemen vapaa-ajanlautakunta tukee eri järjestöjä – niin liikunta-, nuoriso- kuin kulttuuriporukoita myöntämällä avustuksia. Voimme kuitenkin pohtia, onko tämä riittävää?

Vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa moni valtuutettu puhui harrastusten tärkeydestä. Valitettavan usein tämä unohtuu budjettia valmisteltaessa. Vapaa-ajanlautakunnan budjetti ei nimittäin ole kasvanut vaan käytännössä pienentynyt. Siksi myös vapaa-ajan eri toiminnoista on jouduttu nipistämään, eli kehitys on ollut juuri päinvastainen. Silloin on vaikeampi tukea muutakin harrastustoimintaa, tai esimerkiksi huoltaa kaikkia latuja, ja moni matalankynnyksen toimija, bändeistä yhdistyksiin, on ilman kohtuuhintaisia tiloja.

Jos poliittista tahtoa on, Rovaniemi voisi tosissaan panostaa nuorten toimintaan ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Ja kun se tehdään järkevästi, se voi aidosti alentaa maksuja ja edesauttaa harrastusjärjestöjen ja -porukoiden toimintaa. Jokaisella nuorella tulisi aidosti olla mahdollisuus harrastaa.

Aloite: Päivähoitomaksujen poistaminen selvitettävä

Lasten välinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun päivähoidon tarve arvioidaan lapsen oikeuksia ajatellen ja niin, että kaikilla perheillä on halutessaan mahdollisuus varhaiskasvatukseen. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto. Varhaiskasvatuksen palveluita tulee voida muokata perheiden tarpeiden mukaisesti esimerkiksi hoitotarpeen pituuden ja ajankohdan suhteen.Päiväkoti3

Meidän tulee tavoitella maksutonta varhaiskasvatusta, joka on kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Hyvä ensiaskel tähän suuntaan oli maksuttoman esiopetuksen laajentaminen koko ikäluokalle. Toinen askel täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen voisi olla tietyn maksuttoman tuntimäärän tarjoaminen. Esimerkiksi Ruotsissa lapset ovat oikeutettuja 15 tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle, koulumenestykselle sekä myöhemmin yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Päiväkodeissa tehtävä kasvatustyö silottaa lapsen koulutietä.

päiväkoti

Varhaiskasvatus tukee lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luo pohjaa elinikäisille oppimisille, hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Ei ole yhteiskunnan, lapsen tai perheen etu, että lapsi ei voi taloudellisista syistä osallistua varhaiskasvatukseen.

Lapin kunnista esimerkiksi Pelkosenniemi on aloittanut kokeilun päivähoidon maksuttomuudesta. Rovaniemelläkin on aloitettava askeleet kohti maksutonta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Ensimmäisenä on selvitettävä erilaiset toimintamallit sujuvaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä siitä syntyvät kustannukset.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää maksuttoman päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset ja eri toimintamallit.

 

Maria-Riitta Mällinen (sd.)

ja sd-valtuustoryhmä

päiväkoti2

Aluelautakunnat luovat osallistuutta ja uudenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia

Hyvät valtuutetut, lehterin väki. Buorre ustibat.

Joskus kuulee sanottavan, että politiikka ei enää kiinnosta ihmisiä. Että erityisesti nuoret eivät välittäisi yhteiskunnallisista asioista. Tämä ei pidä paikkaansa. Nuorisobarometrien mukaan nuoret ovat erittäin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja haluavat vaikuttaa asioihin. Kyllä nuoretkin haluavat paremman maailman, mutta keinot vaikuttaa voivat tuntua vierailta.   valtuustopuhe

Nykypäivänä demokratian laajentaminen ja osallisuuden lisääminen ovat olleet laajasti keskusteluissa, valtakunnan tasolla saakka. Olemme nähneet eduskunnassa kansalaisaloitteita ja muitakin pyrkimyksiä suoraan demokratiaan. Tämä on juuri oikea suunta.

Mitä useampi ihminen on mukana päätöksenteossa, ideoinnissa, sitä parempi. Tällöin eri näkökulmat tulevat esiin, silloin yhä useampi on tyytyväinen. Emme saa vähätellä tavallisten ihmisten kokemuksia ja ideoita.

Vaikka puoluepolitiikalla ja perinteisellä edustuksellisella demokratialla  paikkansa, tarvitsemme myös muita vaikuttamisen keinoja. Siksi minä ja sd-valtuustoryhmä, olemme tyytyväisiä nykyiseen aluelautakuntakokeiluun.

Kokeilun aikana meidän on kriittisesti ja avoimin mielin kehitettävä meidän aluelautakuntamallia edelleen. Meidän on luotava aluelautakuntiin aktiivisuutta ja uusia käytänteitä. Emme voi olettaa, että aluelautakunnissakaan yksi tiukka malli toimisi vaan meidän on luotava mahdollisuus alueellisten mallien kehittämiseen. Joustavuus ja ruohonjuurotasolta lähteminen toimii myös tässä.

Kannatan lähidemokratiaa ja siihen panostamista. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on aidosti annettava aluelautakunnille päätäntävaltaa ja taloudelliset resurssit, muutoin toiminnan tarkoitus katoaa.

Toki on huolehdittava työnjaon selkeydestä toimialalautakuntien, valtuuston ja aluelautakuntien välillä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että lautakuntien toiminta edustaa aluetta, siten että aidosti monipuolisuus, eri näkökulmat ja toiminnan avoimuus toteutuvat.

Olen iloinen siitä, että Rovaniemi on etujoukoissa osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja palveluihin on tärkeää – parhaimmassa tapauksessa se luo myönteisestä pöhinää ja edesauttaa kylien Rovaniemen vahvistumista. Samalla meidän on luotava keskustan eri puolilla asuville ihmisille vaikuttamisen ja yhteistoiminnan tapoja.

Valtuustonaiset

Yhteistyöllä eteenpäin myös valtuustossa. Kuvassa meidän ryhmän tehonaisia.

 

Uutta potkua puolueeseen – puheenvuoroni SDP:n puoluevaltuustossa

Puheenvuoroni SDP:n puoluevaltuston kokouksessa 19.-20.11.2016

Buorre ustibat, hyvä toverit.

Tässä olisi hyvä tilanne ladata täyslaidallinen hallituksen järjettömästä ja sekavasta politiikasta. Mutta ajattelin puhua jostain aivan muusta.

Olen usein ajautunut pohtimaan meidän, SDP:n tulevaisuutta. Mehän kaikki tiedämme, että vaikka sen miten kääntäisi, puolueemme jäsenkunta on iäkästä. Ja   kunnia heille, he ovat SDP:n rakentaneet ja luotsanneet tähän päivään. <3 Kuitenkin olisi aika tehdä jotain konkreettista jäsenkunnan laajentamiseksi. Me tarvitsemme mukaan uusia ihmisiä: nuoria, työikäisiä, kaikenlaisia.pv1

Kyllähän tästä puhutaan, mutta liian usein se jää sen tasolle, että tehkää sellaista toimintaa, johon on mukava tulla, puhukaa ihmisille. Tähän tarvitaan kokonaan uutta otetta. Meidän täytyy määrätietoisesti muuttaa toimintatapojamme. Aktiivisuus luo aktiivisuutta.  Hyvä ilmapiiri kutsuu mukaan. Meidän täytyy arvostaa toinen toisiamme ja kysyä uusia mukaan.

Puolueeseen liittymisestä on tehtävä vaivatonta ja helppoa. Jäsenmaksun suuruus voi olla merkittävä pienituloiselle tai henkilölle, jolla on vähän aikaa ja on siinä rajoilla liittyä vaiko ei. Jo nyt puolueosastot voivat luoda jäsenmaksualennuksen eri syistä, myös uusi jäsenyys voisi olla sellainen esim. 1. Vuoden ajan. Kannustan osastoja käyttämään tätä mahdollisuutta.

pv2Tarvitsemme kevyitä tapoja osallistua puolueen toimintaan. Esimerkiksi meillä on kehitysyhteistyötä tekevä Solidaarisuus, jolla on valmis viesti johon ihmisten on helppo yhtyä ja osallistuminen ihan konkreettista. Olin Rovaniemellä Nenäpäivän koordinaattorina – ja näin ja koin miten hyvä kampanja voidaan saada aikaan.

Miten parikymppiset halusivat innoissaan tehdä enemmän paremman maailman puolesta. Ja toisaalta kuinka tyytyväisiä he olivat kun tähän riitti vain parin tuntia. Tämä on myös ollut sellainen kampanja, jolloin sain koko ajan kannustusta ja tukea, iloa joka motivaatiota panostaa enemmän.

Meidän, puoluehallituksen ja koko meidän työntekijäjoukon on otettava jäsenkunnan laajentaminen vakavasti. Ja määrätietoisesti luotava uutta.

Kuten Ville Jalovaara totesi, meidän on pystyttävä uudistumaan, meidän on pystyttävä lisäämään avoimuutta ja demokratiaa myös oma toiminnan piirissä. Siksi kannatan jäsenäänestyksen järjestämistä puolueen puheenjohtajuudesta tulevaisuudessa, kannatan siis Miia Järven esittämää pontta. Myös idea puheenjohtajakiertueesta on toimiva.

Ja vastauksena kysymykseen: Minulla on visio SDP:stä joka on avoin, ketterä, ihmisläheinen tulevaisuuden puolue ja kansanliike.

kopo

Valtuustoaloite: Rovaniemen julistautuminen syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Syrjinnästä vapaa alue-kampanjan. Syrjinnästä vapaaksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista ja ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Se on merkki kaupungin asukkaille ja työntekijöille, että Rovaniemen kaupunki toivottaa kaikki tervetulleeksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin jatkettaisiin hyvää tasa-arvo -ja yhdenvertaisuustyötä.

Syrjinnästä vapaaksi julistaudutaan täyttämällä julistautumislomake internetissä ja saa sitä vastaan ”Syrjinnästä  vapaa alue”-merkin, joka tulee laittaa näkyville kaupungin tiloissa (esim. kahvihuone, nuorisotilat, koulun aula). Kampanjan teemaa voi myös hyödyntää erilaisissa tapahtumissa.

Esitän, että Rovaniemen kaupunki osallistuu OKM:n kampanjaan ja julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Maria-Riitta Mällinen
Valtuutettu (sd.)

Aloitteen allekirjoitti kokouksessa 30 valtuutettua.

Uimahallista

Puheenvuoro valtuuston kokouksessa 7.11. meni suurinpiirtein näin.

14963189_10211457271332669_6493112799609019729_n

Haluan vapaa-ajanlautakunnan jäsenenä vielä kertoa, miksi olen ollut keskustaratkaisun takana koko ajan. Minua ei ole käsketty äänestämään tietyllä tavalla vaan meidän sosialidemokraattien ryhmässä saa ajatella omilla aivoilla.

Ensiksi on tärkeää, että meillä on lähiliikuntapaikkoja. Niin kuin muidenkin palveluiden, myös uimahallin on oltava siellä missä ihmisetkin, ja paikassa, johon voi helposti kulkea. Ei ole järkeä keskittää kaikkia uintipalveluita Ounasvaaralle. On järjetöntä laittaa ikäihmisiä ja lapsiperheitä bussiralliin, jos voimme valita toisin. Ja meillä on nyt se mahdollisuus.

Olen asunut Ounasrinteellä, ja tiedän millainen liikenne siellä on ihan joka päivä.

Toiseksi, uimahallipalveluiden tulee olla laadukkaita ja kohtuuhintaisia. Jo nyt monet harrastukset ovat niin kalliita, ettei pienituloisilla ole varaa niihin lapsiaan laittaa. Monet lapsiperheet ja ikäihmiset elävät tiukassa taloudellisessa tilanteessa – ja liikunta on elintärkeää, oikeasti. Kun uimahalli on kunnan omaa toimintaa, voimme osaltaan vaikuttaa maksuihin ja palveluiden sisältöön. Niin kuin tähän saakka.

Jos se on yrityksen toimintaa, tavoitteena on liiketaloudellisen voiton saaminen. Lisäksi on epävarmaa, saako Santasport uimahallitoiminnasta oikeasti niin kannattavaa, ettei kaupungin lisätukea tarvittaisi. Ja kuinka korkeiksi lippujen hinnat sitten nousisivat.

14980621_10211457271132664_9092591251327377091_nHämmästelen, miten täällä vähätellään osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä. Minun mielestä ne ovat kaiken toiminnan ja päätöksenteon a ja o, perusta. Ilmeisesti monelle muulle osallisuus on tärkeää vain puheissa. Kysyin viime lautakunnan kokouksessa, onko kaupunki itse järjestänyt kuulemistilaisuuksia uimahallin sijainnista. Vastuussa oleva virkamies vastasi, ettei ole. Ainoastaan sosialidemokraatit ja eläkeläiset ovat järjestäneet tilaisuutensa. Ja mehän tiedämme, mitä mieltä he olivat.

Demokratian edistämiseksi ja rovaniemeläisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, tästä on päätettävä vasta seuraavalla kaudella. On hyvä keskustella äänestäjien ja rovaniemeläisten kanssa. Vaikka joku saattaa nyt ajatella, että meidät on jo nyt tänne äänestetty ja meillä on mandaatti toimia. Sopii kuitenkin kysyä, oletko keskustellut vaalien aikaan uimahallin paikasta äänestäjien kanssa? Ovatko he tietäneet, mitä linjaa ajat? Vasta jättämällä tämä toiselle kaudella, rovaniemeläiset voivat oikeasti vaikuttaa.

Aloite: Koulukuljetukset kahdesta kodista

Uusioperheet ja lasten yhteishuoltajuus ovat nykypäivää myös Rovaniemellä. Avioeron jälkeen vanhemmilla saattaa olla lapsiinsa yhteishuoltajuus, jolloin lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Moni lapsi siten asuu kahdessa kodissa. Esimerkiksi Torniossa on vuodesta 2014 alkaen kustannettu koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton kuljetus molempien vanhempien osoitteesta.

Rovaniemellä ei kuitenkaan ole mahdollista saada peruskoululaisen koulukuljetusta kuin yhdestä kodista, siitä osoitteesta, joka on merkitty väestörekisterijärjestelmään vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei vastaa monien lasten ja vanhempien tarpeeseen, vaan koulukuljetukset joudutaan kustantamaan omakustanteisesti lapsen toisesta kodista. Tilanne on sujuvan arjen kannalta järjetön eikä nykyinen järjestelmä tunnista nykyaikaisia monimuotoisia perheitä. Taloudellisen tilanteen mukaan uuteen kuljetusmalliin voitaisiin siirtyä porrasteisesti, esim. sopivien kilometrimäärien mukaan.

Esitänkin, että Rovaniemellä selvitetään mahdollisuus järjestää koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta, jos heillä on yhteishuoltajuus.

 

Ryhmäpuheenvuoro aluelautakunnista, osallisuudesta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista

FB_IMG_1465846988734Pidin SDP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron valtuuston kokouksessa 13.6.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja lehterin väki.

Olen iloinen, että kunnassamme tavoitellaan mahdollisimman laajaa osallisuutta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Olen itse aina pitänyt tätä itsestäänselvyytenä, mutta olen huomannut, että se on käytännössä haasteellinen toteuttaa näin suuressa kunnassa. Siksi on hienoa, että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osallisuutta entisestään.

On erittäin hienoa, että päätöksien tueksi on tehty näin laadukasta ja monipuolista taustamateriaalia. Yliopiston tekemä arviointi, joka on tehty kyselyn ja haastattelujen pohjalta konsulttiyhtiön arvioinnin lisäksi, maaseutuvaikutusten arviointi. Tällaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa soisin olevan enemmänkin.

Kuten näissä materiaaleissakin on todettu, osallisuus, monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet ja kumppanuus ovat toimivan kunnan peruskiviä. Näin on mahdollista luoda ratkaisuja ja toimintamalleja, palveluja, joihin entistä useampi on tyytyväinen. Eikä jälkeenpäin tarvitse niin usein tehdä valituksia tai huomata, että eihän tämä toimikaan.

Meidänkin kunnassa on paljon asiantuntijuutta myös valtuuston ulkopuolella. Meidän on pystyttävä hyödyntämään puoluepoliittisen toiminnan ulkopuolella olevaa asiantuntijuutta ja kokemuksia. Onhan sanomattakin selvää, että alueella asuvat ihmiset ovat itse oman elämänsä ja alueensa asiantuntijoita.

Osallisuuden on todettu lisäävän kehittämistoimien ja muutoksien hyväksyttävyyttä. Osallisuus lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kuntaorganisaation ja kuntalaisten välillä. Oikein toteutettuna se lisää luottamusta tulevaisuuteen.

Meillähän on jo nyt paljon mahdollisuuksia edistää osallisuutta. Se vaatii taitoa ja halua kuunnella, kuulemisen sijaan. Se vaatii aitoa tahtoa ottaa kuntalaisten eri näkemykset huomioon. Kylien ja kaupunginosa-alueiden yhdistykset ja muut toimijat saattavat turhautua, jos kaupunki vain pyytää lausuntoja, mutta muutosesitykset ja kommentit eivät näy lopputuloksessa.

Osallisuuden toimivuus vaatii meiltä päättäjiltä kykyä kuunnella, se edellyttää samaa myös virkamiehiltä. Osallisuuden rakenteita voidaan luoda vaikka millä mitalla ja tukea toimintaa rahallisesti vaikka miten paljon, mutta jos mukana ei ole oikeaa asennetta, kaikki tämä on turhaa. Mutta tunne siitä, että on voinut vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, syntyy melko pienestä.

Silti se on ilmeisesti välillä vaikeaa muistaa. Esimerkiksi monet kulttuurijärjestöt ovat havahtuneet siihen, ettei monilla kolmannen sektorin toimijoilla ole Rovaniemellä enää tiloja. Siis nämä järjestöt, joita vapaa-ajanlautakunnassakin aina halutaan edistää, kolmatta sektoria, joka elävöittää suhteessa pienellä panoksella kaupunkimme kulttuurielämää huomattavasti. Ja ihan omaehtoisesti.

Kuitenkin on alkanut näyttää siltä, että tällaistakin joukkoa on vaikea kuunnella, tai ainakin huomioida heidän tarpeensa. Minusta on naurettavaa, ettei tähän ole tartuttu heti ja annettu heille mahdollisuutta tulla kuulluksi (esim. kh:n kokouksessa).

Olenkin erittäin tyytyväinen jatkokehittämisen päämääriin ja toimenpiteisiin – osallisuuden läpileikkaavuuteen, omatoimisuuden ja erityisryhmien osallisuuden vahvistamiseen. Olin surullinen siitä, että esimerkiksi vammaisjärjestöjen hyvin perusteltuja vetoomuksia ei pystytty huomioimaan uimahallin sijainnista päätettäessä. On tärkeää, että osallisuuden toteuttamisesta on mahdollisimman konkreettiset linjaukset, jottei tehdä päätöksiä, jotka hankaloittavat kuntalaisten elämää kohtuuttomasti.

Esityskohdassa mainitut alueellisten toimintaelinten tehtävät ovat siten hyviä ja monipuolisia. Niille on tärkeää antaa vastuuta, mutta samalla on tärkeää, että tehtävän- ja vastuunjako valtuuston, lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä on selkeä ja toimiva.

Jatkotoimenpiteitä miettiessä on meidän sosialidemokraattien mielestä suhtauduttava osallisuuden kehittämiseen avoimin mielin. Kuntakenttä on suurten muutoksien edessä sote-ratkaisun ja maakuntahallinnon myötä, joten on pysyttävä luomaan, myös tulevaisuudessa, toimivia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Kuten aikaisemmin totesin – osallisuuden toteutuminen on kiinni ennen kaikkea asenteesta, joten kallista lisäbyrokratiaa ei välttämättä tarvita. Vaikka vielä ei voida varmuudella sanoa, minkä muodon alue-ja lähidemokratia saa, yliopiston tekemässä raportissa on varteen otettavia kehittämisideoita, esimerkiksi aluetoimielinten ja valtuuston yhteiset foorumit ja suunnitteluosallisuus.

Samoin on huomioitava myös keskustan asuinalueet, eihän osallisuutta voida edistää vain sivukylissä, vaan osallisuuden mahdollisuus kuuluu kaikille kuntalaisille.

Näillä sanoin sosialidemokraattien valtuustoryhmä kannattaa hyväksyttäväksi esitystä alueellisista toimielimistä.

Valemediat ja vihapuhe uhkaavat sananvapautta

Yhteiskirjoitus SONK:n puheenjohtaja Hanna Huumosen kanssa (LK 27.5.2016)

Jari Nyberg väitti kirjoituksessaan 12.5. (LK/PS), että Suomessa yritetään mielivaltaisesti rajoittaa sananvapautta ja maahanmuuttokeskustelua. Olemme aina olleet mahdollisimman laajan keskustelun kannattajia. Erilaiset mielipiteet ja siltoja rakentava politiikka luo uusia ja toimivia ratkaisuja. Suomessa täytyy olla avoin ilmapiiri, jossa jokainen voi turvallisin mielin kertoa näkemyksistään. Meidän jokaisen – erityisesti median – tehtävä on tuoda näitä esille ja osaltaan rakentaa avointa ilmapiiriä.

Suomen laissa on pykälät, jotka kieltävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja syrjimisen (ihonvärin tai muun taustan) vuoksi. Lakien tarkoituksena on suojella ja luoda turvallinen tila kaikille. Laki määrittää sen, millainen keskustelu on Suomessa sallittua ja mikä menee rajan yli.

Kuitenkaan esimerkiksi MV-lehti ei toimi tällä tavoin koska se levittää tietoisesti valheita, huhuja, varastettua materiaalia ja kannustaa lähettämään törkyviestejä suvaitsevaisuutta puolustaville. Törkeällä nimittelyllä ja raiskauksien toivomisilla halutaan ennemminkin rajoittaa sananvapautta ja toiminnanvapautta. Ja tämä kohdistuu erityisesti naisiin. Massaviestien vuoksi moni joutuu miettimään viitsiikö ottaa kantaa tai joutuu kantamaan raskaat seuraukset. Tällainen uhkailu, jos jokin, uhkaa sananvapautta.

MV-lehti ei nimestään huolimatta kuitenkaan ole sitoutunut hyvään journalistiseen tapaan. Siksi se voi huoletta väittää esimerkiksi, että ruokasooda parantaa syövän tai että holokaustia ei koskaan tapahtunut. Kaiken lisäksi MV-lehti kerää näiden valeuutisten klikkauksilla mainostuloja. Valheilla on helppo rahastaa.

Sananvapauden nimissä ei voi siis sanoa mitä tahansa sylki suuhun tuo vaan aina on pystyttävä argumentoimaan asiallisesti, henkilökohtaisuuksiin menemättä. Esimerkiksi useimmat Perussuomalaiset ovat tuominneet MV-lehden toiminnan, sillä se vie pohjaa aidolta ja perustellulta maahanmuuttokritiikiltä.

Suomessa ei ole ennakkosensuuria ja sitä emme kannatakaan. Mutta sananvapauden vastinparina on aina sananvastuu. Sananvastuu alkaa siitä kun laiton uhkaus, kiihottaminen kansanryhmää kohtaan tai kunnianloukkaus alkaa. Sananvapautemme voidaan turvata ainoastaan kitkemällä valheita ja vihapuhetta arjestamme ja verkkokeskusteluista.

Maria-Riitta Mällinen
Varapuheenjohtaja
Lapin Sosialidemokraattinen piiri ry

Hanna Huumonen
Puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry

Tasa-arvoseminaarin avaus: Naiset muuttuvassa yhteiskunnassa

tasaarvoseminaari

Lapin Demarinaisten ja Lapin sosialidemokraattisen piirin yhteinen tasa-arvoseminaari pidettiin 14.5. Laurin pirtillä Rovaniemellä. Avauspuheenvuoro mukaili tätä:

Viimevuosina ilmapiiri on voimakkaasti mennyt siihen suuntaan, että feminismi on kirosana ja tasa-arvo on saavutettu. Ja onhan totta, että Suomessa naisten on helpompi hengittää kuin monessa muussa maassa. Kuitenkin edelleenkin kotihoidontuen käyttäjistä yli 90 prosenttia on naisia. Lähisuhdeväkivallan uhreista suurin osa on naisia ja lapsia. Pörssiyhtiöiden johtajina naisia on vain muutama. Naisten on edelleenkin tehtävä moninkertainen määrä työtä edetäkseen urallaan, niin työelämässä kuin politiikassakin. Naiset ovat edelleenkin liian usein sihteereinä tai kahvinkeittäjinä. Vähättelyä riittää.

Minullekin on suoraan sanottu niin lehtien palstoilla kuin Twitterissä, kun olen puhunut verotuksesta tai ulkopolitiikasta, etten saisi ottaa kantaa, koska en asiasta tiedä mitään. Mennessäni ensimmäiseen valtuuston kokoukseen 2. varavaltuutettuna, minulta kysyi korkeassa asemassa oleva miespoliitikko: näin moniko teillä on poissa, eivätkö muut päässeet?

Nämä ovat aivan pieniä ja aika mitättömältä tuntuvia lauseita, mutta kun näitä kuulee jatkuvasti, huomaa itsekin kaavan. Sama toistuu sovinistissa vitseissä – kun niistä mainitsee, saa nopeasti pilkunviilaajan maineen. Silti itse en ole hiljaa, vaan yritän hienovaraisesti tuoda esille, ettei tällainen puhe ole suotavaa. Useinhan puhuja itse ei huomaa vitseissään olevan mitään vikaa, eihän kukaan yleensä aivan tahallaan halua toisen mieltä pahoittaa. Tai niinhän sitä voisi luulla.

Kun viime vuosina maahanmuuttokeskustelu ryöpsähti käsistä, alkoi samalla vihapuhe naisia kohtaan. Voi sitä herjausviestien määrää, jota SONK:n puheenjohtaja Hanna Huumonen saa osakseen. Hanna aloitti kampanjan VM-lehteä vastaan ja on saanut tuntea kuinka häntä nimitellään vaikka miksi. Tämähän kohdistuu myös muihin naisiin, ei vain sellaisiin, jotka toimivat avoimesti suvaitsevaisuuden puolesta. Näitä törkeitä kommentteja lähetetään aivan omilla nimillä.

Aivan kuin yhtäkkiä olisi herätty siihen, että naisethan ovat ja toimivat, tekevät uraa. Ja näin heitä sitten yritetään hiljentää, rajoittaa meidän sananvapautta ja myös toiminnanvapautta. En tiedä onko tasa-arvon saavuttaminen aaltoliikettä, välillä mennään huimia askelia eteenpäin, sitten tulee välillä takapakkia, kun kehitys meneekin käytäntöön. Meidän naisten onkin pidettävä huoli siitä, että miehillekin jää edelleen rooli ja että jäljelle jää yhdessä tekeminen. Kaikilla olisi tunne, että heillä on oma roolinsa ja paikkansa yhteiskunnassa.

No ainakaan Suomessa ei miesten luulisi pelkäävän naisten astuvan varpailleen. Nykyhallitus on omalla karulla perhepolitiikallaan antanut suuntaviivat sille, millaisen yhteiskunnan he haluavat. Päivähoitomaksujen korottaminen, ryhmäkokojen suurentaminen ja naisvaltaisten alojen palkanalennukset ohjaavat naisia jäämään entistä pidemmiksi ajoiksi kotiin. Harvoin perheessä tehdään tietoisia valintoja, että sinun ura jäänyt tauolle, vaan taloudelliset seikat ohjaavat huomaamatta perheitä päätöksenteossa. Harvoin tulee pohdittua, mitä tapahtuu erotilanteessa tai onko se edes mahdollista, kuinka poissaolo työelämästä vaikuttaa palkan suuruuteen ja eläkkeeseen.

Ja miten kotivastuun oleminen naisella ja työvastuun ollessa miehellä, vaikuttaa naisten mahdollisuuteen toimia ja päättää omista asioistaan itsenäisesti. Suomessa on pitkään taisteltu siitä, että naisillakin olisi mahdollisuus itsenäiseen elämään, ja tämä kehitys murennetaan muutamassa vuodessa.

Minua turhauttaa se, että yleinen ilmapiiri on niin naisvastainen ja tasa-arvoa väheksyvä, samaan aikaan kun tehdään hallituksen taholta näin radikaaleja päätöksiä.

Mutta onhan kehitys ollut myös myönteistä, jos ottaa riittävän laajan mittakaavan. Me olemme täällä tänään juhlistamassa 150 vuotista Miina Sillanpäätä. Hän kasvoi Suomessa, jossa oli nälkävuosi ja lapset joutuivat töihin jo nuorena, miehen olivat naisten huoltajia. Miinakin aloitti työteon jo 8-vuotiaana naulatehtaassa ja teki 12-vuotiaana 12 tunnin työpäiviä puuvillatehtaan kehräämössä. Köyhästä torpan tytöstä tuli kansanedustaja, kun Suomeen valittiin ensimmäinen eduskunta vuonna 1907.

Sillanpää oli kansanedustajana vuoteen 1948 saakka ja toimi mm. ministerinä, lopulta talousneuvos. Hän ajoi aluksi erityisesti piikojen aseman parantamista, ja sittemmin hyvinvointivaltion luomista. Miina Sillanpäätä lähellä olivat erityisesti palvelijattarien asema ja työolot, lastensuojelu, yksinhuoltajaäitien asema ja naisten asema yleensäkin ja työväensuojelu. Hän perusti ensikodin. Hän oli omanaikansa supernainen. Voi vain ihailla sitä tunteenpaloa, jonka voimin hän sen ajan maailmassa yritti luoda jokaiselle hiukan paremman ja turvallisemman arjen.

”Ei koskaan saa sanoa: minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa: minä yritän”

 

Meillä on täällä tänään puhumassa kaksi vahvaa naista: Outi Korpilähde ja Saara Koikkalainen.

FT Outi Korpilähde on syntyisin Rovaniemeltä ja toiminut pitkään opettajana Inarissa. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli suomalaisvaimojen asemaa, paikantumista ja toimijuutta saamelaisyhteisössä.

Hänen puheenvuoronsa aiheena on naisen paikka pohjoisen yhteisössä, esimerkkinä riukuvaimot.

YTT Saara Koikkalainen on yliopistotutkija, joka on tutkinut esimerkiksi korkeasti koulutettuja suomalaisia EU-maiden työmarkkinoilla ja kansainvälisiin muuttoihin liittyvää päätöksentekoa ja mielikuvituksen roolia tuossa päätöksenteossa.

Alun perin Joensuusta kotoisin oleva Koikkalainen on opiskellut Lontoossa (UK), työskennellyt Solidaarisuuden projektipäällikkönä Kampalassa (Uganda) ja ollut tutkijavaihdossa Kaliforniassa (USA) ja Firenzessä (Italia). Tällä hetkellä hän työskentelee Koneen säätiön rahoittamassa Matkalla ajassa ja paikassa – turvapaikanhakijat pohjoisessa Suomessa –tutkimushankkeessa.

Hänen puheenvuoronsa otsikkona on ”Suomesta maailmalle – suomalaiset naiset ja kansainvälinen muuttoliike”.

Lämpimästi tervetuloa kaikille!