Maria-Riitta Mällinen

Nainen Lapista hyvinvointivaltion puolella

Hallituksen työmarkkinapolitiikka vie Suomea väärään suuntaan

Suomi uhkaa ajautua työmarkkinoilla vastakkainasettelun kierteeseen, josta hallituksella ei ole selvästi pohdittuna tietä ulos. Työtaisteluiden piirissä on jo nyt yli 300 000 työntekijää eri aloilta. Kyse ei ole vain SAK:n liitoista, vaan hallituksen toimia vastustamassa on myös toimihenkilöitä, varhaiskasvatuksen henkilöstöä, opettajia, lentäjiä, lääkäreitä ja monia muita. Joukko kasvaa päivä päivältä.

Toisin kuin hallitus väittää, työntekijöillä on hyvä syy osoittaa mieltään. Kaavaillut heikennykset osuvat kipeästi tuhansien työntekijöiden työehtoihin ja toimeentuloon.

Hallitus on muun muassa rajoittamassa työntekijöiden lakko-oikeutta, vaikeuttamassa vakituiseen työhön ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä sekä leikkaamassa työttömyysturvasta. Hallituksen päätösten myötä työntekijät sairastavat jatkossa ensimmäisen sairauspäivän ilman palkkaa, voivat saada potkut ilman painavaa syytä eivätkä voi enää jäädä vuorotteluvapaalle tai päivittää osaamistaan aikuiskoulutustuella.

Hallitus on myös mahdollistamassa paikallisen sopimisen työpaikoilla ilman luottamusmiestä. Työehtosopimuksia paremmista työehdoista sopiminen on mahdollista jo nyt, joten tarkoituksena on mahdollistaa työehtosopimuksia huonommista palkoista ja muista työehdoista sopiminen ilman luottamusmiehen tukea.

Hallituksen työmarkkinatoimiin ei sisälly ainuttakaan parannusta työntekijöiden asemaan. Tämä ei ole yllätys, sillä hallitusohjelman työelämäosio on lähes suora kopio elinkeinoelämän ja työnantajien toivelistasta – usein jopa sanasta sanaan.

Ennen eduskuntavaaleja yksikään puolue ei kampanjoinut esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamisella, aikuiskoulutustuen poistamisella tai ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella. Päinvastoin hallituspuolueista etenkin perussuomalaiset puhuivat ennen vaaleja voimakkaasti työntekijöiden oikeuksien puolesta. Kun tehty politiikka ei vastaa vaaleja edeltäviä puheita, on työntekijöillä täysi oikeus osoittaa mieltään.

Hallituksen työelämäheikennyksillä ei ole juuri vaikutusta Suomen työllisyyteen tai talouteen. Sen sijaan ne tulevat lisäämään vastakkainasettelua ja levottomuuksia työmarkkinoilla aikana, jolloin Suomen etu vaatisi yhteen hiileen puhaltamista. Yksipuolisten selkävoittojen hakeminen työntekijöistä on lyhytnäköinen toimi, joka tulee kalliiksi myöhemmin.

Hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen, joten sillä on myös käsissään ratkaisun avaimet työmarkkinoiden historialliseen kriisiin. SDP:n viesti hallitukselle on: nyt on aika lyödä kättä päälle, ei nyrkkiä pöytään. Hallitus voi valita edelleen myös sopimisen tien.

Jos hallitus ei aloita aitoja neuvotteluita, SDP:n täytyy tehdä työmarkkinatilanteesta välikysymyksen. Tällöin jokainen kansanedustaja saa tilaisuuden ottaa kantaa ja näyttää suomalaisille, kannattaako työntekijöihin kohdistuvia heikennyksiä vai ei.