Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta. Ihminen käyttää erilaisia palveluita eri elämänvaiheessa ja -tilanteessa. Välillä tarve tukeutua on suurempi ja välillä pienempi: Jos ajatellaan vaikka tuoreen lapsiperheen varhaisia hetkiä, on palveluntarve aivan erilainen kuin perusterveellä keski-ikäisellä. Ikääntyessä palveluntarve alkaa usein kasvaa, ja toimivat ja saatavilla olevan palvelut nousevat merkityksellisiksi.
Ajatus siitä, että voi luottaa, että apua ja tukea saa silloin kun sitä tarvitsee – Ja saako oikeanlaista apua. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa ja hoivan äärelle on päästävä nopeasti. Tässä on kyse hyvinvointivaltion peruslupauksista, ja siitä miksi veroja maksamme.
Emme saa ajatella ikääntyneitä kulueränä, joka vain kasvaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja inhimilliseen ikääntymiseen, sekä voimavarojen mukaan toimeliaisuuteen ja osallistumiseen yhteiskuntaan. Ikääntyneet eivät myöskään ole holhottava harmaahapsien joukko, vaan moni ikääntynyt on tulevaisuudessa entistä parempikuntoinen entistä pidempään. Mielekkään tekemisen ja aktiivisuuden mahdollistaminen on yhtä lailla tärkeää, kuin hoivasta ja avusta huolehtiminen.
Sosialidemokraattien linja on, että julkisen sektorin on oltava pääasiallinen palvelun tuottaja. Yksityinen sektori on tässä hyvä tuki. Rovaniemelläkin on arvioitava tarkkaan ulkoistukset, niiden vaikutukset ja määrä. Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa julkisen tuotannon osuus on enää vain 20 prosenttia. Se on liian vähän, ottaen huomioon, että julkinen sektori kantaa viime kädessä vastuun. Tehostettua palveluasumista tulee siirtää takaisin julkisen puolen tuotantovastuulle samalla kun palveluntarve tulevaisuudessa lisääntyy.