Vuosi sitten keskustelimme Rovaniemen kaupunginvaltuuston kokouksessa veroprosentin korotuksesta. Äänestyksessä maltillinen korotus kaadettiin, ja todettiin, että alijäämä katetaan lainalla. Samalla päätettiin talouden tasapainottamisohjelmasta, joka lopulta osoittautui toiveiden tynnyriksi. Sitä vastoin jokaiselle lautakunnalle osoitettiin leikkauspaineet ja käynnistettiin yt-menettely.
Ja kappas, Rovaniemen talous ei olekaan parantunut asiakasmaksuja korottamalla ja palveluista karsimalla. Olemme jälleen saman keskustelun äärellä – Veroja ei saisi korottaa, mutta sen sijasta ei ole esitetty yhtään konkreettista ja toteuttamiskelpoista esitystä.
Veroprosentin maltillista korotusta ei tule nähdä ideologisena mörkönä. Sen tulee olla yksi työkalu, jolla taloutta korjataan tasapainoon. 0,5 prosentin korotuksen jälkeenkin meidän tulee trimmata organisaatiota, uudistaa palveluita ja ottaa lainaa investointeihin. Veronkorotus ei ole väitteistä huolimatta vastuuton ja “helppo ratkaisu”. Se on tässä tilanteessa ainoa vastuullinen ja mahdollinen osaratkaisu.
Talousarviossa on todella iso investointipaketti, josta osa esitetään katettavaksi lainalla ja osa leasing-rahoituksella. Leasing ei pelasta pitkällä tähtäimellä, koska se edelleenkin on kalliimpaa kuin laina, ja lopulta 20 vuoden kuluttua lainaa kuitenkin tarvitaan loppuerän maksamiseen. Jos veroprosenttia ei voida nostaa, on syytä siirtää investointeja, jotka eivät ole välttämättömiä. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi Ruokasenkadun silta ja Ounasvaaran uimahalli.
Jos veroprosenttiin ei voida koskea, vaan perusturva- ja koulutuslautakunnille osoitetaan määrittelemätön lisäsäästötavoite, olemme kestämättömällä tiellä. Edessä on palveluverkon tiivistämistä ja keskittämistä, palveluiden merkittävää heikentymistä, asiakasmaksujen korotuksia ja henkilöstön vähennyksiä.
Ovatko veronkorotuksen vastustajat todella sitä mieltä, että meillä on liikaa koulunkäynninohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, sairaanhoitajia ja koulun keittäjiä? Ja sitä mieltä, että asiakasmaksuja ja ryhmäkokoja on edelleen mahdollista kasvattaa, eikä niitä koulukirjojakaan oikeastaan tarvita? Maltillisessa veronkorotuksessa ei ole kyse mistään mystisestä kaupungin vetovoiman pienenemisestä, vaan siitä, että turvataan peruspalvelut haastavassakin taloustilanteessa.
Maria-Riitta Mällinen
Kaupunginhallituksen 1 vpj (sd.)