Maria-Riitta Mällinen

Rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluehallituksen jäsen.

Boahttevuođa bálvalusat

Tämä pohjoissaamenkielinen kirjoitus käsittelee tulevaisuuden palveluita. Suomeksi ajatuksia niistä löytyy täältä.

Sámis leat guhkes gaskkat, ja mii leat hárjánan johtit maiddái guhkes mátkkiid bálvalusaid maŋis. Juos servodagas lea ovttadássásašvuohta, bálvalusat leat lahka. Ii leat riekta, ahte máŋgga gielddas ja earenoamážit boaittobealde olbmot fertejit ballat, ahte bálvalusat šaddet vel guhkibui.

Mii fertet sáhttit luohttit, ahte mánáin leat vejolašvuohta beaivedikšui ja árrabajásgeassimii, skuvlejupmái ja dearvvasvuođabálvalusaide. Lea somá, ahte Ohcejoga gieldda boarrásat ožžot buoremus divššu Suomas Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádusa (THL) gieldastatistihkaid mielde.

Muhto mii fertet ain buoridit boarrásiid divššu. Juohke olbmos lea riekti olmmošárvosaš boarisvuhtii ja agáiduvvat dorvvolaččat. Mii galgat sáhttit luohttit, ahte oktage ii báze okto. Vuosttažettiin mii galgat dál meroštallat lágas dan, man olu galget leat dikšárat ja lasihit bajilgeahču resurssaid. Buoremusat mii sáhttit sihkkarastit dáid áššiid, juos almmolaš sektor lea váldobálvalusaid buvttadeaddji. Priváhta sektor sáhttá dievasmahttit dan.

Priváhta bálvalusaid buvttadeaddjit sáhttet muhtin áššiin doaibmat buorebut go almmolaš sektor, ja mis leage olu maid oahppat nubbi nuppis. Nuppe dáfus lea hui čielggas, ahte ekonomalaš vuoittuid háhpohallan heive funet olbmuid dikšumii: Dat sáhttá álkit doalvut boasttolágan beavttálmahttimii, ovdamearkka dihte aiddo dasa, ahte dikšárat eai leat doarvái, ja dat oidno njuolga divššus ja dan kválitehtas.

Erenoamažit báikkálaš smávva ja gaskastuorra fitnodagat ja goalmmát sektora fitnodagat dahket buori barggu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain. Danin lea váivi, ahte privatiseremis oamasteapmi sirdása stáhtas dahje gielddain menddo dávjá máŋggačearddalaš börsafitnodagaide. Buoremusat mii bastit váikkuhit bálvalusaid buvttadeapmái, kválitehtii ja bearráigeahččumii dalle, go dat leat demokrátiija hálddus. Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ordnemis guovddážis galgá leat rabasvuohta.

Jáhkán nana buresbirgenstáhtii, gos lea ollislaš bálvalanfierbmi ja doaibmi sosiáladorvu. Mii galgat nákcet ođastit bálvalusaid ja seailluhit olbmuid luohttámuša daidda. Almmolaš bálvalusat galget leat hui buorit, beaktilat ja daidda galgá sáhttit luohttit.